Anteeksipyyntö on askel yhteiseen vuoropuheluun
8. helmikuu 2012
Saamelaispappi Tuomo Huusko, arkkipiispa Kari Mäkinen ja Oulun hiippakunnan saamelaistyönsihteeri Erva Niittyvuopio haukkasivat happea Sajoksen pihalla seminaarin väliajalla.
Saamelaiset kirkossa-seminaari avasi vuoropuhelun saamelaisten kirkollisesta kulttuurista, historian vaiheista ja nykysaamelaisten identiteetistä.
Huoli kielestä, saamea taitavista kirkon työntekijöistä ja kirkollisten toimitusten järjestämisestä nähtiin keskeisinä seminaarissa, joka järjestettiin Inarissa, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Päivillä julkistettiin myös inarinsaamenkielinen katekismus.
Päätöspuheessaan Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi pyysi anteeksi sitä, että kirkko on tehnyt joitain asioita väärin. – Ajattelen varsinkin 1930 lukua yhteiskunnassa, jolloin alistimme saamelaisia ja veimme eteenpäin etnisiä tutkimuksia. Ne olivat alentavia ihmisarvon kannalta, piispa Salmi totesi. Hän viittasi muun muassa rotuopillisiin tutkimuksiin, joissa Inarin hautausmaalta vietiin pääkalloja anatomian laitokselle Helsinkiin. – Ei ole väärin sanoa, että tunnen häpeää niistä vaiheista. Tämän viran haltijana tahdon sanoutua niistä irti ja pyytää näitä rikkomuksia anteeksi. Samaan virtaan voin liittää saamen kielen, jota on aalloittain muutettu viranhaltijoiden mukaan välillä tukien saamea ja välillä suomea, sanoi Salmi.
Arkkipiispa Kari Mäkinen piti seminaarin herättämiä kysymyksiä askeleena eteenpäin. – Se mikä tulee näkyväksi ja keskustelun piiriin, auttaa kulkemaan eteenpäin. Mikä pysyy näkymättömissä ja vaiettuna, pysyy myös taakkana. Toivon, että kirkko voi olla auttamassa ja tukemassa siinä, että saamelaisten kokemushistoria tulee näkyväksi niin, ettei sitä tarvitse kantaa taakkana, arkkipiispa Mäkinen sanoi.
Arkkipiispa Mäkisen mukaan saamelaisen kirkollisen elämän tulee olla yhteinen osa kirkollista identiteettiä. Saamenkieliset virret kantavat erityisellä tavalla kulttuuriperintöä. Samoin hengelliset joiut voivat tulkita saamelaisten uskoa ja tuoda pyhän kokemusta myös suomalaiseen kulttuuriin.
Kestolinkki · Osasto: Inari ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Saamelaisten enemmistö jo ulkosaamelaisia | Inarin kunta liputtaa kuntaliitoksen puolesta »
