Harappijärven luusuaan pato
19. lokakuu 2009
Heti sodan jälkeen Koppelon‑Akujärven alueella laskettiin veden pintaa useammastakin järvestä. Ylemmän Mustajärven pinta nostettiin entiselleen laskuoja patoamalla jo parikymmentä vuotta sitten, melkein yhtä kauan on Akujärvienkin ennallistamisesta. Harapppijärvi on odottanut vuoroaan, mutta lokakuun ensimmäisellä viikolla sen laskuoja, Harappioja, viimein padottiin kaivinkoneella.
‑ Padon korkeus määritettiin entisen rantaviivan mukaan. Vesi Harappijärvessä tulee nousemaan noin 80 senttiä, sanoo hankkeen puuhamiehenä ollut Jouko Kiviniemi.
Hän kertoo hoitokunnan kassaan kertyneen rahaa sen verran, että padon tekoon saatiin kaivinkone. Alunperin työtä suunniteltiin lapiotalkoina. Harappiojan uoma kylläkin oikaistiin ja syvennettiin aikoinaan lapiopelillä. Kaivajia on vielä elossa moniakin, sillä osa heistä heilutti kihveliä alaikäisenä. Näin teki Mikko Katajamaakin:
‑ Olin niin nuori, että mestari suostui ottamaan töihin vain isän vastuulla ja verokirjalla. Palkkakin kuitattiin hänen nimissään.
Mikko muistaa että ojalla asuttiin teltoissa viikko kerrallaan.
‑ Ei se palkka kaksinen tainnut olla, mutta markat tulivat kaikille hyvinkin tarpeeseen.
Puolisentoista kilometriä pitkä Harappijärvi sijoittuu Viekkalan ja Jouttentaittama‑vaaran väliin. Veden nostolla alkuperäiskorkeuteen järven vesipinta‑ala lisääntyy jokseenkin neljänneksellä. Vesijätölle noussut pensaikko ja puusto raivataan jään päältä. Halukkaille on luvattu rannoilta ilmaista energiapuuta, kunhan puun tarvitsija kaataa ne itse.
Jouko Kiviniemi arvelee veden kohoamisen Harappijärvessä olevan hidasta, sillä mitään kovin vuolasta puroa tai ojaa ei järveen laske.
‑Voi olla että järviallas täyttyy vasta kevään sulamisvesistä, hän arvelee.
Vedenpinnan verkkainenkin kohoaminen aiheuttanee sen, että järven jäällä tulee koko talven olemaan lumen alla vettä. Se kannattaa kelkkailijoiden ja koiravaljakkoihmisten huomioida.
‑ Raivaustalkoista tullaan ilmoittamaan myöhemmin, Jouko lupaa.
Harappijärvi oli ennen vedenlaskuaan hyvä siikajärvi. Harappijärven nimi saattaa olla hyvin vanhaa syntyperää, sillä inarinsaamestakaan ei löydy harappi-sanaa tai edes mitään sinne päin viittaavaa.
Kestolinkki · Osasto: Luonto-era-kalastus ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Veikko Ennala kutsui poromiehen Helsinkiin vuonna 1956 | Psykologin viran täyttämiselle löytyy hyvät perustelut »
