Ivalojoen tulvasuojelu otettava vakavammin
31. maaliskuu 2010
Eläkkeellä oleva ivalolainen maanviljelijä Lauri Pekkala tuntee Ivalojoen mutkat, saaret ja veden väylät kylän kohdalla kuin omat taskunsa. Miehellä on myös omakohtaista muistitietoa Ivalojoen tulvista 1930-luvulta alkaen. – Ivalojoen tulvasuojelu olisi nyt vihdoinkin otettava vakavasti ja parasta olisi jos jo vielä tämän kevään aikana saataisiin kaivinkoneet Ivalojoelle Kyrönpuoleiselle rannalle väylää ruoppaamaan, esittää Pekkala vuosikymmenten kokemustensa perusteella.
Pekkalan mukaan Kyrönpuolen jokiranta on liettynyt ja mataloitunut niin, että nyt vahva jääkansi lepää hietikon päällä. Jokiväylä kulkee tiukasti toisella rannalla, Sahanrannan puolella. – Kyrönpuolelle pitäisi saada nyt koneita kaivamaan vaikka tuollaista kolmen metrin levyistä kanavaa. Joki pitää huolen lopusta. Kunhan siihen saadaan koneilla tehtyä virtausta, niin se laajenee siitä nopeasti itsestään. Ylösnostettua hiekka on liian hienojakoista jotta sillä voisi vahvistaa tulvavalleja, mutta varmasti jotain käyttöä sille löytyy ja jos muu ei auta, niin minä voin ottaa kaiken hiekan vastaan, lupaa Pekkala.
- Tälle keväälle riittäisi se, että kaivettaisiin Kyrönpuolen rantaa. Ensi vuonna töitä voisi jatkaa Tahkotörmän mutkassa, sielläkin joki on pahasti liettynyt. Ruoppaukset olisivat suureksi avuksi tulvasuojelulle, mutta samallahan siinä tehtäisiin palvelus myös veneilijöille. Ennen vanhaan oli aivan luonnollista, että keskimoottoriveneillä ajeltiin Koppelosta Ivalon kylälle asti, mutta nyt veneily on tarkkaa puuhaa kun vettä löytyy veneen alle monin paikoin vain muutama sentti. Pekkala muistuttaa, että joen tukkoisuuden vuoksi tulvavedet ja jäät ovat viime vuosina vyöryttäneet veteen Ulkusaaren rantoja.
- Me jotka muistamme minkälainen Ulkusaari oli ennen vanhaan, voimme sanoa, että kovasti on saari pienentynyt ja vyörymistä on tapahtunut hurjasti parina viime vuotena. Sehän on muuten hyvin historiallinen saari tässä kunnassa. Ulkusaari oli aikoinaan kyröläisten lammassaari ja lisäksi sinne haudattiin vanhaan aikaan tilapäisesti vainajia sellaisina pakkastalvina ja kelirikkoaikoina jolloin ei Inarin Hautuumaasaarelle päästy. Olisi tietysti mukavaa, ettei tällainen saari katoa kokonaan veteen.
Kestolinkki · Osasto: Inari Inari ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Väki vähenee ja kymmenen opettajan virkaa katoaa | Inarilaisnuoret viihtyvät kotikunnassaan »





