Ivalojoki-keskus pysäyttäisi matkailijat sillan pieneen
23. heinäkuu 2010
Inarin kunnassa oli aikoinaan Kultainen Ivalo-projekti, jonka tarkoitus oli miettiä miten matkailijat saataisiin pysähtymään Ivaloon. Yksi ajatus projektissa oli se, että Ivalojoen kultahistoriaa pitäisi nostaa jotenkin esiin kyläkuvassa. Idealle kävi kuten projekteille monesti käy; tuloksia ei saatu aikaan ja aika peitteli hankkeen unohduksiin.
Näin tuumaili Kultamuseosäätiön asiamies Kauko Launonen kesäkuussa Ivalojoen Ritakoskella esitellessään tämän kesän kultahistoriakohteiden kunnostustöitä ja ajatuksiaan medialle sekä Kultamuseon ja Metsähallituksen talkooleiriläisille.
Launonen esitti samalla oman lääkkeensä Ivalon matkailijavirtojen pysäyttämiseen: jos sillan pielessä olisi Ivalojoki-keskus, niin se pysäyttäisi vuodessa ainakin satatuhatta kävijää kylään. Vaikka Tankavaaran Kultamuseon vanha isäntä esittikin ideansa hieman pilke silmäkulmassa, niin oli sille myös hyvät perustelut. Launonen nimittäin tekee töitä sen eteen, että Ivalojoki saataisiin liitettyä eurooppalaiseen Geopark-verkostoon. Verkosto jakaa kokemuksia luonnontieteiden opetuksesta, geologisen perinnön suojelusta, geoturismista ja kestävästä kehityksestä. Verkoston suojelija on Unesco. Rokua lähialueineen on jättänyt viime vuonna hakemuksen Geopark-verkostoon, mutta mikään suomalainen luontokohde ei ole vielä päässyt siihen mukaan.
Launosen mukaan Ivalojoella on kaikki edellytykset päästä Geopark-kohteeksi. Joki on ainutlaatuinen huuhdontakullan esiintymisalue. Vanhimmat kultahistorialliset kohteet ovat peräisin 1800-luvulta ja kultahistoriaan sisältyy mielenkiintoista tarinaperinnettä. Kulta on niin himoittu alkuaine, että sen etsimiseen ollaan valmiita tekemään kaikki mahdollinen ja mahdotonkin. Tästä kertoo se, että Ivalojoen kullanetsintään on käytetty enemmän varoja kuin mitä joen kullasta on saatu tuloja. Unohtaa ei sovi myöskään jokilaakson ainutlaatuista luontoa ja kasvistolle suopeaa mikroilmastoa. Ja tänäkin kesänä Ivalojoen varsilta löydetyt kivikautiset asuinpaikat ja muinaislöydökset kertovat siitä, että jo esihistorian ajan ihminen asui tai piti leiripaikkaansa jokitörmillä.
Launosen mukaan Ivalojoki saisi Geoparkin avulla lisää tunnettavuutta ja kulkijoita. Joen erämaisuus varmasti kestää lisää retkeilijöitä ja kiviset vaikeakulkuiset rannat pitävät huolen siitä, että mitään massamatkailua Ivalojoelle ei koskaan tule syntymään. Launosen mielestä Geopark-kohteeksi pääsy toisi Ivalojoen myös askeleen lähemmäksi maailmanperintölistaa.
Ritakosken Kultakartanon nuotiopaikalla Kauko Launonen lähetti terveisiä myös Inarin kunnalle: Kunnalla on nyt tuhannen taalan paikka tehdä töitä Ivalojoen nostamiseksi Geoparkkiin ja entistäkin paremmin matkailijoiden tietoisuuteen.
Kestolinkki · Osasto: Paakirjoitukset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« - Maastossa palvelusaika vierähti nopeasti | Nellimin kylä kaipaa piristysruisketta ja nopeasti »
