Juhlapuheiden lisäksi tarvitaan selvää rahaakin
20. syyskuu 2009
Mielenkiinto inarinsaamen ja koltansaamen opiskelua kohtaan on viime vuosina virinnyt uuteen nousuun. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa alkoi tänä syksynä vuoden kestävä kurssi, jossa aikuiset opiskelevat inarinsaamea.
Lasten inarinsaamen taitoa on elvytetty jo vuosia hyvällä menestyksellä Inarin Kirkonkylällä sijaitsevassa inarinsaamen kielipesässä. Reilu vuosi sitten käynnistyi Ivalossa koltansaamen kielipesä ja tämänkin kielipesän toiminnasta on vanhemmilta tullut pelkkää kiitosta. Kolttien asuttamisen ja Sevettijärven koulun 60-vuotisjuhlassa julkistettiin kaksi merkittävää koltansaamen kielen tukijalkaa: koltansaamen koulukielioppi ja kuvitettu käsityösanasto.
Intoa ja halua kahden pienimmän saamen kieliryhmän opiskeluun ja puhumiseen löytyy, sen puolesta on kaikki kunnossa. Ongelma on nyt siinä, että inarinsaamenkielinen oppimateriaali laahaa pahasti jäljessä. Tämän syksyn 2-luokkalaisilla on käytössään yksi inarinsaameksi oleva oppikirja ja 5-luokkalaisilla ei ole sitäkään. Suomenkielisistä kirjoista opiskellaan asiat inarinsaameksi mutta läksyt on kuitenkin luettava kotona suomeksi. Eihän alakoululainen useinkaan hallitse oikeinkirjoitusta inarinsaameksi niin hyvin, että voi opetuksen ohessa tehdä muistiinpanoja asioista. Ja opettajat eivät kaikesta hyvästä tahdostaan huolimatta ehdi kääntää kaikkea oppimateriaalia lapsille vaikka tekisivät sitä kaiket yöt.
Saamelaiskäräjillä tilanne näkyy siten, että Saamelaiskäräjien saama valtiontuki saamenkielisten oppimateriaalien tuottamiseksi on pysynyt yli kymmenen vuota samalla tasolla. Nyt kun kielipesätoiminnan vaikutuksesta on voitu käynnistää inarinsaamenkielinen opetus, täytyisi tietysti tehdä lisää inarinsaamenkielisiä kirjoja. Samanaikaisesti materiaalintarve on lisääntynyt muunkin saamenkielisen opetuksen piirissä. Siinäkään ei ole oikein mitään järkeä, että pohjoissaamen oppimateriaalivaroista leikattaisiin paloja inarinsaamen oppimateriaalituotantoon.
Kestolinkki · Osasto: Ihmiset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Tunsivatko inarilaiset kolttia ennen sotia? | 50 vuotta Suomen huipulla »
