Koko Lapinmaa Unescon Maailmanperintöluetteloon
9. syyskuu 2009
Inarijärven Ukonsaarta on esitetty Maailmanperintoluetteloon jo vuonna 1990. Vielä 2004 se on roikkunut siellä mukana yhdessä muun muassa Hangon Hauensuolen kalliopiirrosten, Raahen Kastellin kivilatomuksen, Astuvansalmen kalliomaalausten, Merenkurkun maankohoamisalueen, Paimion sairaalan, Pielisen-Saimaan järvialueen ja ja Struven ketjun kanssa. Maailmanperintöluetteloon on koko maailmassa merkitty 890 kohdetta.
Siidassa pidetyssä avoimessa yleisötilaisuudessa Unescon listaa ja sille hyväksyttävien kohteiden vaatimuksia esitteli Margareta Ehrström Museovirastosta. Ukonsaarta on aikoinaan maailmanperintölistalle esitetty alkuperäisväestön pyhänä paikkana, jolla on kulttuuri- ja tutkimushistoriallisesti suuri merkitys. Pelkästään tämä ei ilmeisesti ole Maailmanperintökomitealle riittänyt. Lähimpänä perusteluja lienee komitean vaatimus “kohteella on oltava erityinen tai vähintään poikkeuksellinen todistusarvo jo hävinneestä kulttuurista.”
Maailmanperintökomiteassa ei tällä hetkellä ole Suomesta edustusta.
Alkuperäiskansojen pyhiä paikkoja, tosin huomattavasti laajempia maastokokonaisuuksia kuin Ukonsaari on luetteloon merkitty Australiasta ja Uudesta Seelannista. Lisäksi Ruotsin Lapista on luetteloon merkitty laaja, Norjan rannikolle saakka yltävä, saamelaiskulttuuria edustava alue. Tämä lienee innoittanut Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven pohdiskelemaan, tulisiko Unescon Maailmanperintökohteitten listalle esittää koko Suomen, Norjan ja Venäjän puoleinen saamelaisalue. Rajana hänen mukaansa voitaisiin käyttää muinaista Lapin ja Lannan rajaa, jonka maastoon merkintää hän piti todistettuna. – Mahdollista olisi käyttää kulttuurisena Lappi-rajana vanhaa Kuusamo-tasaakin, hän väläytti.
Kestolinkki · Osasto: Luonto-era-kalastus ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Taiteilija Verneri Salovirran hautakivi pirstaleina | Jos on töitä, on myös paluumuuttajia »
