Kolttakeskus tarvitsee valtion varoja
20. kesäkuu 2012
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on hyvä paikka, mutta kovin syrjässä. Näin totesi kolttien entinen luottamusmies Sergei Fofanoff viime keväänä Sajoksen avajaisissa. Vanha kolttavaikuttaja tarkoitti sanomisellaan sitä, että Sevettijärvelle Sajos ei juuri työpaikkoja tai paluumuuttajia tuo – niin hyvä asia kuin Sajos muuten onkin.
Jos Sevettijärvelle nousisi kolttakulttuurikeskus, niin se olisi toista. Keskus toisi kylään työpaikkoja ja ruokkisi sitä pientä, mutta Sevetin mittakaavassa lupaavaa paluumuuttoaaltoa, joka kylässä on viime vuosina ollut nähtävissä. Ongelmana on kuitenkin se, ettei kolttakulttuurisäätiön suunnittelemalle keskukselle ole rahaa. On hyvin ymmärrettävää, että kunta ei voi ryhtyä tuollaista keskusta rakentamaan – ainakin päärahoittaja täytyy etsiä muualta.
Inarissa pidetyssä kolttakonferenssissa katseet kääntyivätkin valtion puoleen. Kolttakulttuurisäätiö toki kerää varoja hankkeen toteuttamiseksi, mutta niin suuria lahjoituksia tuskin on tulossa, että kolttakeskus saataisiin rakenteille lähivuosina. Ja rakentamiseen pitäisi päästä juuri lähivuosina. Kolttasaamelaisilla ja Sevettijärvellä ei ole enää aikaa pitkään odotukseen.
Kolttakeskuksen rakentaminen ei tarkoita sitä, että Sevettijärvelle halutaan rakentaa komeita seiniä ja ryhtyä miettimään sen jälkeen niille sisältöä. Eikä se tietenkään tarkoita sitäkään, että kolttakeskus ratkaisisi kertaheitolla Sevettijärven ongelmat. Tai että heti sen myötä kylän raitilla raikaisi koltansaame ja Sevetin koulu pullistelisi koltansaamea puhuvista oppilaista.
Se tarkoittaisi sitä, että kolttakeskuksesta löytyisi muun muassa kolttakirjasto ja – museo, käsityö- ja näyttelytiloja. Sieltä voisi löytyä tilaa myös lasten kielipesälle ja ikäihmisten päiväpalvelulle. Näin kolttakeskus tarjoaisi kyläläisille kipeästi kaivattuja työpaikkoja. Kolttakeskus olisi samalla käyntikohde Sevettijärven matkailijoille ja sen kanssa voisivat tehdä yhteistyötä myös kylän matkailuyrittäjät.
Se miksi kolttakeskusta suunnitellaan juuri Sevettijärvelle johtuu siitä, että Sevettijärvellä koltansaame on säilynyt parhaiten käyttökielenä ja sieltä löytyy vielä kyläkoulukin. Samalla se on maailman ainoa koulu, jossa koltansaamea voi opiskella äidinkielenä. Juuri tällaisen kylän elinvoimaisuutta tukisi kolttakeskus. Valtio jätti sotien jälkeen Suonikylän koltat vuosiksi Nangujärvelle vankileiriparakkeihin, kunnes siirsi heidät Sevettijärvelle. Voikin kysyä, olisiko valtio nyt kolttakeskuksen velkaa Sevettijärven kolttasaamelaisille.
Kestolinkki · Osasto: Paakirjoitukset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
|
