Kuntaa kiiteltiin Kolttatalon avajaisissa
8. syyskuu 2010
Sevettijärven Kolttatalon siunaustilaisuudessa kiiteltiin Inarin kuntaa siitä, että se viimein vuokrasi vanhan terveystalon Kolttakulttuurisäätiölle. Päätös tiesi sitä, että kyläläiset saivat terveystalosta eli Kolttatalosta kaikille yhteisen kylätalon sekä samalla toimitilat kolttien luottamusmiehelle ja kylässä työskenteleville projektityöntekijöille. Kolttatalossa ja Sevettijärvellä yleensäkin vallitsee nyt tekemisen meininki, joten kunta ei vuokrannut rakennusta turhaan.
Vaikka Sevettijärven juhlassa käännettiin katseet tulevaisuuteen, niin eivät kyläläiset kuitenkaan malttaneet olla hieman muistuttamatta kuinka vaikeaa vanha terveystalo oli saada heidän käyttöönsä. Kunnanhallituksen esityslistoilla pyöriteltiin vuosikausia rakennuksen kohtaloa: kunta halusi pistää harvinaisen kauniilla paikalla hiekkaisella niemellä sijaitsevan talon myyntiin ja kyläläiset puolestaan harasivat vastaan. He vastustivat myyntiä tunnesyistä, mutta tietysti myös siksi, että tiesivät rakennukselle löytyvän järkevää, koko kylää hyödyttävää käyttöä.
Tarvittiin uudet kunnallisvaalit ja uusi kunnanhallitus, ennen kuin kunta suostui vuokraamaan rakennuksen Kolttakulttuurisäätiölle, jossa kunta on osakkaana.
Inarin kunta toimisi vielä reilummin, jos se lahjoittaisi koko rakennuksen kyläläisille. Uusi omistaja voisi olla vaikkapa Kolttakulttuurisäätiö. Terveystaloahan ei ole aikoinaan rakennettu kunnan varoin, sillä rakennusvarat tulivat lahjoituksena. Suomen Huolto päätti maaliskuussa 1948 myöntää 2 200 000 markkaa terveystalon rakentamiseen ja tuolla summalla rakennus saatiin pystyyn. Suomen Huolto rahoitti toimintaansa avustusrahoilla, joita se sai eri puolilta maailmaa.
Kolttatalossa tehdään yhteistyötä myös Norjan ja Venäjän kanssa, sillä siellä toimii Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen-hanke. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä muun muassa Neideniin tänä vuonna avattavan itäsaamelaisen museon kanssa. Suomen ja Venäjän kolttasaamelaiset voivat tehdä Norjan kanssa yhteistyötä esimerkiksi käsityöperinteen opettamisessa, sillä Norjasta kolttien käsityöperinne on kadonnut lähes kokonaan.
Hirvenpyynnin ihmeellisyyksiä
Aikaistettu hirvenpyynti on saanut Ylä-Lapissa myös ristiriitaista vastaanottoa. Kun ruskalehti on puussa, niin näkyvyys on erittäin huono. Utsjoella poromiehet ovat olleet harmissaan, kun retkeilijöiden lisäksi myös hirvimiehet koirineen kuljeskelevat jokivarren tunturialueilla. Ja ylimääräinen liikehdintä kuulemma karkottaa porot pois hyviltä sienimailta.
Hirvenpyynnin ihmeellisyyksiin kuuluu myös se, että Lapin Riistanhoitopiirin nettisivuilta ei löydy minkäänlaista mainintaa aikaistetusta hirvenpyynnistä. Viimeinen tiedote sivuilla näkyy olevan maaliskuulta.
Kestolinkki · Osasto: Paakirjoitukset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Kalatutkija Ahti Mutenia eläkkeelle: - Inarijärvi voisi tulla tunnetuksi suurtaimenestaan | Tenon lohikesässä ei ollut hurraamista »
