Laajakaistalla rokotetaan lappilaisia
28. heinäkuu 2010
Valtioneuvoston parin vuoden takainen periaatepäätös saattaa koko kansa vuoden 2015 loppuun mennessä enintään 2 kilometrin etäisyydelle 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuituverkosta, koettelee erityisesti pohjoislappilaisten kukkaroita. Halvimmillaan langalliseen verkkoon liittyminen maksaa kuluttajalle Inarissa ja Utsjoella tämän hetken tietojen mukaan 1300 euron liittymämaksun ja sen jälkeen muutaman kymmenen euron vuosimaksun, kun taas kalleimmat liittymämaksut saattavat nousta tuhansiin euroihin. Tasan eivät käy kuitenkaan onnen lahjat, sillä vastaavasti etelän kaupungeissa ilmaisia langattomia laajakaistayhteyksiä saattaa löytyä tälläkin hetkellä valittavaksi jo ruuhkaksi asti.
Kaamasmukan kyläaktivisti Pentti Muuronen tuijottaa mökkinsä ikkunasta synkkänä reilun kolmen kilometrin päässä näkyvää Kaamasmukan linkkimastoa, jonka kautta hänen yhteytensä ulkomaailmaan kulkevat. Niiden nopeudet eivät päätä huimaa eikä pelastusta näytä tulevan kunnan kovalla tohinalla puuhastelemasta valokaapelista. – Meille tarjotaan symmetristä kaapeliyhteyttä eli nopeudet molempiin suuntiin olisivat 100 megatavua sekunnissa, kun ne esimerkiksi minulla ovat tällä hetkellä vain noin 0.025 megatavua. Tottahan sellainen kiinnostaa, mutta ei sellaisilla älyttömillä hinnoilla, mitä Lapin liiton Esko Lotvosen hyväksymä laajakaistarakentaja TeliaSonera tarjoaa. Miksi ei vain parannettaisi mastossa langattoman yhteyden ominaisuuksia, kun sellaisen valmiudet ovat tässä käden ulottuvilla eivätkä parannuksen kustannukset nouse miljoonaluokkaan, ihmettelee Muuronen valokaapelin levittämisen perimmäisiä tarkoituksia.
Muuronen ihmettelee Utsjoen palvelutarjoajaksi valitun TeliaSoneran intoa rakentaa kallista valokuituverkkoa, kun monessa mökissä riittäisi aivan hyvin langattoman yhteyden parantaminen yhteen megaan. – Emme me tavalliset ihmiset kaipaa täällä mitään 100 megaa, josta nyt pidetään meteliä suureen ääneen. Yksikin olisi meille jo riittävä. Onko niin, kun julkista rahaa on taas kerran varattu miljoonia, niin se pitää kaikki tuhlata vaikka vain muutaman kymppitonnin järkevällä panostuksella olemassa oleviin mastoihin saataisiin langattomien yhteyksien nopeudet nostettua toimivalle tasolle, kysyy Muuronen ihmetellen Lappiin myönnetyn 17 miljoonan euron valokuituverkon rakentamisvimmaa. – Rakennetaan kiinteä verkko taajamiin ja helposti saavutettaviin kohteisiin, mutta miksi näin kallista ratkaisua yritetään tarjota tasapuolisuuden nimissä myös meille erämaiden asukkaille. Ei tavallinen ihminen tarvitse 1300 euron laajakaistaliittymää, vaan sen pakollisella käyttöönotolla ajetaan samalla lailla meidän peruskäyttäjien yhteydet alas kuin aikoinaan tehtiin lankapuhelinverkon purkamisella, pohtii Muuronen. – Ymmärrän hyvin yrittäjien tarpeet omille nopeuksilleen, mutta eivät kaikki Lapin asukkaat ole yrittäjiä emmekä me tavalliset ihmiset tarvitse mitään huippunopeuksia. Puhelinmastot ovat olemassa ja ne tulevat säilymään myös tulevaisuudessa, joten miksi tässäkin asiassa mennään kalleimman vaihtoehdon mukaan eli kiivetään takapuoli edellä puuhun, vaikka halvempi vaihtoehto olisi olemassa laittamalla mastoihin vahvistimet. Päättäjien pitäisi vaatia verkonrakentajalta haja-asutusalueilla langattoman vaihtoehdon parantamista, sillä eihän kukaan tavallinen ihminen maksa tuhansia euroja päästäkseen aina silloin tällöin lukemaan kotikuntansa nettisivuja, lähettää Pentti Muuronen terveiset valokuitukaapelin nimiin vannoville.
Kestolinkki · Osasto: Ihmiset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Nellimin kylä kaipaa piristysruisketta ja nopeasti | Saamelaiskäräjät suosittelee: Matkailuyrittäjille ohjeet saamenpuvun käyttämisestä »
