Matkailumarkkinoinnin nuotit alkavat löytyä
1. marraskuu 2009
Lokakuun alussa Ivalossa kokoontunut matkailuparlamentti on ehtinyt poikia jo kaksi jatkokokousta ja lisää seurasi viime viikolla ja seuraavalla. Lopullisia ratkaisuja pitäisi alkaa syntyä viimeistään marraskuun lopussa, kun Pohjois-Lapin Matkailu Oy pitää yhtiökokouksensa. Yrittäjät ovat yrittäneet löytää uutta suuntaa pohjoiselle matkailumarkkinoinnille ja keinoja laajentaa yritysyhteistyön pohjaa koko toiminta-alueella. Tähän mennessä on saavutettu yhteisymmärrys vasta siitä, ettei aluemarkkinoinnista vastaava Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n toimintamalli ole riittävän tasapuolinen eikä sen painopistealueet vastaa yrittäjien toivomuksia.
Keskustelun kiemurat matkailuasioiden ympärillä ovat viime viikkoina olleet kuitenkin varsin poukkoilevia. Kun vielä aloituskokouksessa kolme viikkoa sitten lokakuun alussa päädyttiin yhteisymmärryksessä toteamaan, että ongelmia todella on ja ratkaisuja pitää löytää yhdessä, niin viime viikon palaverissa oltiin palaamassa vanhaan sanelupolitiikkaan. Tämän viikon maanantaina puolestaan keskustelua pystyttiin taas jatkamaan rakentavassa hengessä ja ratkaisuja etsittiin vaihtoehtoja yhteisesti pohtimalla.
Tilanne siis elää koko ajan ja keskustelua käydään kulissien takana yrittäjien parissa varmasti enemmänkin kuin mikä näkyy julkisuudessa. Yhteinen piirre tähänastisille saavutuksille näyttää selkeästi olevan se, että vaikeuksia näyttää syntyvän aina silloin, kun yhteisneuvotteluissa on paikalla kunnan virkamiesjohto, kun taas matkailun varsinaiset ammattilaiset löytävät yksin kokoontuessaan hyvin nopeasti ratkaisumalleja ongelmakohtien kiertämiseksi.
Avainasemaan keskusteluissa on noussut Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n tulevaisuus ja sen toiminnan painopistealueet sekä ennen kaikkea yhtiön rahoitusmalli, johon käytetään sekä kunnan veroeuroja että toiminnassa mukana olevien yritysten vuotuisia toimintamaksuja. Kunnan rahoitusosuus yhtiön toiminnasta kattaa noin puolet sen vuosibudjetista, kun toinen puoli saadaan yrityksiltä. Mitään varsinaista tuloa tuottavaa omaa toimintaa markkinointiyhtiö ei harjoita, joten sen toiminnan edellytyksenä ovat aina olleet vuotuisesti kerätyt toimintamaksut ja äänivalta yhtiön hallituksessa on perustunut toimintamaksujen suuruuteen.
Esimerkiksi ensi vuonna kunnan budjetissa on alustavasti varattu matkailuyhtiön käyttöön 94 000 euroa, mikä yhtiön vuoden 2008 tilinpäätöstietoihin vertaamalla ei näyttäisi riittävän kattamaan edes sen henkilöstökuluja, jotka tuolloin olivat 104 066 euroa. Ei siis mikään ihme, että matkailuyrittäjät purnaavat yhtiön toiminnasta, joka näiden lukujen valossa näyttäisikin keskittyvän vain raskaan hallintokoneiston pyörittämiseen.
Kestolinkki · Osasto: Matkailu ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Utsjoen Poroteurastamolle lupa norjalaisten porojen teurastukseen | Lex Seurujärvi »
