Etusivu Uutiset Viikon kuvat Mediakortti Ilmoitukset Tilaukset Palaute Kirjahylly Toimitus Yhteystiedot

Suomen Huipulta

Päätoimittajalta: Oppikirja mettälappalaisuudesta

22. February 2017

Kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan kirjassa ”Kemin Lappi elää” pistävät ensimmäisenä silmään kuvat. Yhdessä kuvassa on 80-vuotias sallalainen Vihtori Vuorela vuonna 1975. Vanhus on pistänyt päälleen lapinpuvun, jota hän mielellään käytti silloin kun meni sukulaisiin tai juhliin. Vuorelan sukujuuret menevät Vanhaan Sallaan ja Miuluksen lappalaissukuun.
Eeva-Maria Maijalan mukaan Vuorela ei enää osannut lapinkieltä, mutta oli nuoruudessaan kuullut sitä puhuttavan. Vihtori Vuorela on jäänyt Suomen historiaan Kekkosen vierailun ansiosta. Kekkonen kahvisteli Vuoreloiden kotona. Kekkonen läikytti kahvia pöytäliinalle, eikä emäntä sanonut siihen mitään. Kun Vihtori itsekin kaatoi sitten vahingossa kahvia pöydälle, kivahti emäntä siihen, että siinä toinen tohelo. Myöhemmin Vuorelat saivat Helsingistä postipaketin, joka sisälsi uuden pellavaliinan allekirjoituksella ”siltä toiselta tohelolta”.
Kirjan kuvituksena on vanhoja asusteita muun muassa Sallan, Savukosken ja Kittilän suunnalta. Löytyypä kirjasta myös lappalaiskysymyksiä tutkineen tutkija Juha Joonan oma lapsuusaikainen lapinpuku Ylitornion Raanujärveltä.
Kirja kertoo Fellmanin matkasta Lokan kylään 1825. Fellman vieraili parissa Lokan talossa. Toisen talon isäntä oli suomalaista sukua ja toisen talon lappalaista. Fellman pisti merkille, että molemmat isännät ymmärsivät suomea, mutta puhelivat porotöissä ollessaan keskenään lappia. Jotkut sotien jälkeen syntyneet metsälappalaisten jälkeläiset muistelevat kirjassa, että heidän vanhempansa ja isovanhempansa osasivat vielä keminlapin sanontoja. Sallan Saijan kylästä oleva Eero Törmänen kertoo, että hänen isosetänsä Ales Miulus (1867-1953) puhui lapinkieltä täyttä päätä.
Keminsaamen kielen elvyttämiseen Maijala suhtautuu maltillisesti. Yhtään kielenpuhujaa ei enää elä. Maijala kysyykin, että jos kieltä nyt yritettäisiin palauttaa, niin olisiko se sellainen kieli, että edesmenneet keminsaamen puhujat sitä ymmärtäisivät. Inarinsaame on lähellä vanhaa keminsaamea, joten Maijalan mukaan ei ole paha asia, jos keminlappalainen väki innostuu erityisesti sen opiskeluun.
Maijala lähtee kirjassaan siitä, että metsälappalaiset eivät ole kadonneet maailmasta, koska he eivät ole kuolleet sukupuuttoon. Hän on sitä mieltä, että jos lappalainen aikoinaan kirjattiin uudisasukkaaksi, niin ei yksi merkintä paperilla vienyt ihmisen vuosisataista identiteettiä.

jaakko.peltomaa ät inarilainen.fi

Kestolinkki · Osasto: ·

Kommentit

 

Lisää uutisia:

|

Yhteystiedot

Asiakaspalvelu ma – pe klo 9 – 16
Susanna Järvinen 020 710 9050
inarilainen at inarilainen.fi

Toimituksen käyntiosoite:
Piiskuntie 1
99800 Ivalo

Toimituksen postiosoite:
PL 61
99801 Ivalo

Kustantaja Lapin Lehtikustannus Oy

Laskutus, tilaukset ma – pe klo 9 – 16.00
Sirpa Huumonen 020 710 9051
sirpa.huumonen at inarilainen.fi

Toimitus ma – pe klo 9 – 16.00
Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 020 710 9052
jaakko.peltomaa at inarilainen.fi

Toimitusjohtaja
Jari Haavisto 050 559 9813
jari.haavisto at sompio.fi