Presidentti Tarja Halonen: Koltta-alueelle on saatava työtä ja toimeentuloa
9. syyskuu 2009
Presidentti Tarja Halonen ja hänen puolisonsa Pentti Arajärvi viihtyivät Sevettijärven juhlissa. Rohkeimmat pyysivät presidentiltä nimikirjoitusta - ja saivatkin haluamansa. Kirjoitusalustana toimi puolison selkä.
Sevettijärven asuttamisen ja koulun 60-vuotisjuhlissa puhunut presidentti Tarja Halonen pitää tärkeänä koltta-alueen elinkelpoisuuden vahvistamista. – Alueen pitäisi kyetä tarjoamaan työtä ja toimeentuloa myös tulevaisuudessa. Perinteisten poronhoidon ja kalastuksen ohella on pyrittävä kehittämään myös uusia toimeentulon lähteitä, presidentti totesi.
Hän muistutti, että kieli on kulttuurin olemassaolon ja kehittymisen kannalta keskeinen. Koltansaamen taitajia on vain nykyään hyvin vähän. Suomessa noin 15 prosenttia saamea äidinkielenään puhuvista on koltankielisiä. – Muuttoliikkeet ovat koskettaneet myös kolttia. Muiden nuorten tavoin kolttanuoret muuttavat koulutuksen, työn tai muiden syiden takia muualle. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että lapsille ja nuorille pystyttäisiin järjestämään koltansaamen opetusta. Lisäksi yhteyksien säilyttäminen eri puolilla maailmaa asuvien kolttien kanssa tukisi kolttasaamelaisuuden mahdollisuuksia. Kulttuurin elinehtona ovat muutokset ja uudistuminen. Muutoin ne kuihtuvat ja menettävät merkityksensä sen omien jäsenten jokapäiväisessä elämässä.
Presidentti Halonen totesi Sevettijärvellä, että toinen maailmansota ei ollut ensimmäinen kerta kun kolttien elinolosuhteita kavennettiin. – Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä. Heidän kohtalona on ollut asua alueella, josta on kiistelty ja jota on jaettu valtioiden kesken useita kertoja. Historiaan tarkemmin perehtymällä oivaltaa, mitä esimerkiksi koulun historian tunnilta tuttu Täyssinän rauha vuodelta 1595 merkitsi saamelaisille. Se jakoi heidät kahtia ja itäsaamelaiset omaksuivat venäläisiä ja karjalaisia vaikutteita kulttuuriinsa ja ortodoksisen uskon. Itsenäistyneen Suomen yhteyteen kolttien asuttamia alueita liitettiin Tarton rauhassa vuonna 1920. Uusi raja hajotti saamelaissiidoja, pirstoi yhteisöjä ja katkaisi sukusiteitä sekä vaikutti perinteiseen poronhoitoon.
Kestolinkki · Osasto: Ihmiset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Jos on töitä, on myös paluumuuttajia | Ensin oli Jumala - sitten tuli opettaja »
