Saamelaisalueelle uusia kielipesiä ja saamenkielinen yksityiskoulu?
20. toukokuu 2010
Inarinsaamenkielisen oppikirjojen puolesta puhunut lähetystö tapasi viime vuonna presidentti Tarja Halosen.
Esimerkiksi kirjailija Ima Aikio-Arianaick on tuonut esille huolensa saamenkielen asemasta saamelaisalueella. Kielen puhumisen edellytyksiä voi varmasti aina parantaa. Juuri tällä hetkellä on nousussa useita eri saamenkieliin liittyviä suunnitelmia, jotka kohdistuvat nuoriin kielenpuhujiin. Viime viikon Inarilaisessa (12.5.) opettaja Maarit Niittyvuopio kertoi, että Ivaloon suunnitellaan pohjoissaamen kielipesää. Ivaloon on toiveissa inarinsaamen kielipesä. Utsjoelle suunnitellaan kokonaan saamenkielistä koulua.
Anarâškielâ Servi ry (Inarinsaamenkielen yhdistys) on lehti-ilmoituksen avulla tiedustellut ivalolaisten lapsiperheiden kiinnostusta inarinsaamenkielistä kielipesää kohtaan. Lisäksi yhdistys laittanut kunnan kautta kyselyn jokaiselle ivalolaiselle lapsiperheelle, joilla on lapsia kunnallisessa päivähoidossa. Nyt näyttää siltä, että kysely ei ole tavoittanut lapsiperheitä toivotulla tavalla. – Kovin paljon kiinnostuneita ei toistaiseksi ole ollut, parista perheestä on tullut kyselyjä.
Tämä ei vielä riitä kielipesän perustamiseksi, kertoo asian puuhanainen, tutkija Annika Pasanen.
Kielipesä tarkoittaa lasten päivähoitoa, jossa puhutaan vähemmistökieltä, mutta ainakin aluksi erityisen selkeästi ja elekielellä tehostettuna. – Järkevä päivähoitotapa olisi kaksi opettajaa ja maksimimäärä, kahdeksan lasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi koltansaamen kielipesä aloitti vuonna 2008 pienemmällä lapsimäärällä, mutta alun jälkeen lapsia tuli nopeasti lisää. Vanhemmat epäröivät aluksi, mutta kun huomataan, että toiminta lähtee hyvin käyntiin, halutaan mukaan. – Rahoitussyistä johtuen inarinsaamenkielisen kielipesän suunnitelmat ovat vielä aika alkuvaiheessa. Inarinsaamenkielen yhdistyksellä ei ole rahaa tällaiseen eikä myöskään Inarin kunnalla. Kielipesät toimivat valtion rahoituksella, mutta sen saamisesta ei ole vielä tietoa.
Koltansaamen kielipesä toimii juuri sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella. – Samasta määrärahasta täytyy rahoittaa koltan kielipesä, Inarin kirkonkylällä toimiva inarinsaamen kielipesä sekä kunnan kaksi pohjoissaamen ryhmäperhepäivähoitopaikkaa. Pieni raha ei riitä kaikille.
Inarin kirkonkylässä toimiva inarinsaamen kielipesä toimii hyvin. – Siellä on kolme hoitajaa ja kaksitoista kokopäivähoidossa olevaa lasta, maksimimäärä. Tilat ovat siellä kuitenkin niin pienet, että uusia lapsia ei voida ottaa, vaikka niitä olisikin tulossa lisää, Pasanen kertoo.
Missä päin Inaria nämä kiinnostuneet asuvat? Voisivatko he tulla Ivalon kielipesään? – Yleisesti voi sanoa, että lapsen kuljettaminen päivähoitoon 40 kilometrin päähän on rankka juttu. Jos vanhemmat käyvät Ivalossa töissä, se voisi ehkä olla mahdollista.
Kestolinkki · Osasto: Ihmiset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Ministeri Anttila vakuuttaa Inarin nieriän kasvatuksen onnistuvan | Saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi tulee Sajos »
