Sajos nousee Inariin vauhdilla
19. kesäkuu 2010
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen, urakoitsijan edustaja Antti Minkkinen ja saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm kuuntelevat saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven lukemaa peruskiveen muurattavaa tekstiä.
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen peruskivi muurattiin viime viikon torstaina aurinkoisessa säässä arvovaltaisen ja värikkäästi pukeutuneen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Jo viime vuosituhannen puolella verkkaisesti käynnistynyt projekti on muutama viikko sitten perustustöihin päästessä aloittanut kunnon loppukirin, josta osoituksena välittömästi juhlakansan kadottua työmaalta, siirtyivät rakennusmiehet vuorostaan jatkamaan talon pystyttämistä. Valmiina Sajos on ensi vuoden loppuun mennessä.
Juhlapuheen Sajoksen peruskiven muuraustilaisuudessa piti kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen, joka on seurannut projektin etenemistä alusta lähtien. Hän totesi puheensa aluksi tilaisuuden olevan suuren juhlan ja ilon päivä. – Emme muuranneet ainoastaan saamelaiskulttuurikeskuksen peruskiveä, vaan muurasimme myös uuden merkittävän tukipilarin saamelaisten itsehallinnolle, saamelaisuuden arvostukselle ja omanarvon tunnolle. Peruskiven päälle nousevan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen myötä saamelaisten itsehallinto ja kulttuuri ottavat uuden harppauksen eteenpäin.
- Tosiasioiden tunnustamiseksi on myös todettava, että saamelaisten alkuperäiskansan asema ja tilanne Suomessa on erilainen useimpiin muihin maihin verrattuna. Meillä saamelaiset asuvat suurena vähemmistönä Utsjoen kuntaa lukuun ottamatta. Siksi saamelaisten oikeuksien laajentaminen aiheuttaa väistämättä ristiriitoja, jos samalla ei huolehdita alueella asuvien muiden oikeuksien turvaamisesta. Siksi oikeudet on sovitettava yhteen ja se edellyttää malttia ja harkintaa. Tärkeää olisikin etsiä enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä ja painottaa edunvalvontaa niiden pohjalta saavutettavissa oleviin edistysaskeliin, pohti juhlapuhuja Hannes Manninen.
Konkreettisen avauksen valtiovallan suuntaan hän teki esittämällä vaikeuksissa olevien luontaiselinkeino-, koltta- sekä poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain perusteella lainoitettujen tilojen velkojen anteeksiantoa. – Esitän, että edellä mainittujen lakien perusteella myönnetyt lainat joko kokonaan tai tiettyyn euromäärään saakka annettaisiin anteeksi samaan tapaan kuin aikanaan meneteltiin rintamamiestilojen osalta. Maa- ja metsätalousministeriön tulisikin asettaa työryhmä, joka selvittäisi mahdollisesti tarvittavat alueelliset, sosiaaliset tai muut rajaukset sekä periaatteet vapauttamismenetelmässä. Mielestäni tämä olisi valtion kannalta pieni taloudellinen uhraus, mutta alueen kannalta merkittävä piristysruiske.
Kestolinkki · Osasto: Inari ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Kotitarvekalastajien järjestäytymisestä pienoinen massaliike | Lemmenjoelta 133.3 gramman isomus »
