Tunsivatko inarilaiset kolttia ennen sotia?
20. syyskuu 2009
Tänä syksynä on muisteltu kolttasaamelaisten asuttamista Sevettijärvelle 60 vuotta sitten. Millaiset olivat kolttien ja inarilaisten keskinäiset suhteet ennen kuin koltat asutettiin Inariin ja osa heistä Inarijärven taakse Sevettijärvelle, inarilainen kotiseutuhistorian tuntija Vilho Mannermaa?
- Inarilaiset poromiehet olivat kolttien kanssa tekemisissä ja osa Ivalon ja Nellimin puolen poromiehistä liikkui paljonkin kolttien mailla. Ja käviväthän koltat myös Inarin puolella ettoamassa. Poromiesten kautta kolttasaamelaisiin oli näin luonnollinen yhteys, mutta eipä sitä kanssakäymistä muuten tietenkään luontaisesti ollut. Mitäpä asiaa esimerkiksi veskoniemeläisillä kalastajilla ja maanviljelijöillä olisi koltille ollut ja päinvastoin.
- Jonkinlaista taikauskoa kolttiin liittyi minun lapsuudessasi. Ei heistä pahaa puhuttu, mutta kaikenlaisia juttuja tuli kuultua. Sekin jäi mieleeni, kuinka inarilaiset poromiehet selvittivät sitä, että kun koltta säikähtää, niin hän menee aivan hornatilaan. Ehkä he olivat sitten uteliaisuuttaan säikytelleetkin siellä muutamia kolttamummoja.
Mitä inarilaiset ajattelivat kolttien asuttamisesta Nellimiin ja Sevettijärvelle?
- Kolttien muuttamista Sevettiin lähinnä vain päiviteltiin, koska ihmeteltiin miten ihmiset voivat pärjätä siellä kaukana korvessa. Kun inarilaiset tiesivät, että Inarijärven pohjoispuoli on tietöntä erämaata, jossa ei Partakon jälkeen ole kuin muutama talo, niin täällä ihmeteltiin sitä, että onkohan se oikein paikka jossa perheet voivat elää. Sellaista siitä ajateltiin. Muutenhan sitä kolttien muuttoa Sevettiin ei arvosteltu, koska kaikki tiesivät, että siellä on tilaa asua ja riittävästi porolaitumia. Se oli alue, jossa uudet asukkaat eivät olleet kenenkään tiellä. Inarilaisille alue oli tuttua sillä tavoin, että senkin läpi oli kuljettu vanhaa Reisivuonon talvitietä pitkin Norjaan kauppa-asioille.
- Muistan kuinka vanha Moshnikoffin pappa ihmetteli Nangujärvellä, että minkäänlaiset kalavedet siellä Sevettijärvellä mahtaa olla. Hän oli juuri kuullut, että Nangujärveltä tulee lähtö Inarijärven taakse. Porolaitumista hän ei puhunut mitään, koska kyllähän sen saattoi arvatakin että hyvät porolaitumethan siellä on. Koltilla oli omat poronhoito- ja elämäntapansa ja luulen, että kolttaporomiehille muuttaminen omaan rauhaan Sevetin kairaan oli paras ratkaisu.
Kestolinkki · Osasto: Ihmiset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Minkä ikäisiä ovat Saariselän vanhimmat puut? | Juhlapuheiden lisäksi tarvitaan selvää rahaakin »
