Virtaniemen avaaminen toisi säpinää
28. heinäkuu 2010
Nellimiläinen kunnanvaltuutettu Raimo Parviainen jätti kesäkuussa valtuustoaloitteen, jossa toivoi kunnan ryhtyvän selvitystyöhön Virtaniemen rajanylityspaikan avaamiseksi. Aloitetta jättäessään hän tietysti tiesi, ettei uuden rajanylityspaikan avaaminen ole mikään läpihuutojuttu. Enemmänkin oli kysymys siitä, että Parviainen halusi aloitetta jättäessään herätellä ihmisiä hereille Nellimin kylän tulevaisuuden suhteen. Kylän piristysruiskeiksi on vuosikymmenten varrella kaivattu Nellimintien kunnostamista, Paatsjoentien rakentamista ja Virtaniemen rajanylityspaikan avaamista. Mikään kolmesta suuresta hankkeesta ei ole toteutunut, vaikka muutaman kerran onkin jo läheltä liipannut.
Virtaniemen rajanylityspaikan avaaminen toisi varmasti tervetullutta säpinää Nellimiin ja samalla koko kuntaan. Rajan avaamisesta puhuttiin Suomen puolella ponnekkaasti 1990-luvun alkuvuosina. Tuolloin puhuttiin paljon kaikenlaisista suurista Petsamon hankkeista ja Inarin kuntakin asetti suuria toiveita yhteistyöhön Petsamon alueen kanssa. Kun eri ministerit vierailivat Inarin kunnassa, saivat he mukaansa ajankohtaisia asioita sisältävän muistion ja jokaisesta löytyi myös toive Virtaniemen rajan avaamisesta.
Eduskuntakyselyn Virtaniemen avaamisesta jätti vuonna 1995 Esko-Juhani Tennilä. Vastauksessaan ulkoministeri Tarja Halonen totesi, että tällä hetkellä Virtaniemen tilapäisen rajanylityspaikan kautta kulkevan liikenteen volyymi on varsin vähäinen. 1990-luvulla paikkaa käytettiin lähinnä Lapin ja Petsamon alueen hallintojen edustajien rajanylityksiin, sähköntuontiin liittyvien sähkölaitosten edustajien rajanylityksiin sekä varaosien toimitusten kuljetuksiin Paatsjoen voimalaitoksille ja Nikkelin kaivoksen sulattamoon. Puutavaran tuonti Virtaniemestä Suomeen oli vuonna -95 loppunut.
Ulkoministeri Halonen totesi, että kansainväliselle liikenteelle avattavien rajanylityspaikkojen osalta on edellytetty, että rajanylitykseen liittyvä infrastruktuuri on riittävä ja että liikenteen volyymi puoltaa paikan avaamista kansainväliselle liikenteelle. Tällaiset vaatimukset eivät täyttyneet Virtaniemen osalta. Halonen muistutti, että liikennettä voidaan kuitenkin tarpeen mukaan laajentaa jo tämänhetkisen tilapäisen rajanylityspaikan statuksellakin.
Virtaniemen avaamisesta kysyi vielä vuonna 2002 myös keskustan kansanedustaja, entinen Lapin Radion toimittaja Markku Laukkanen. Sisäministeri Ville Itälä vastasi, että Suomen rajavartioviranomaisilla on valmiuksia monipuolistaa tiettyjen tilapäisten rajanylityspaikkojen toimintaa. Hän totesi myös, että käytännössä liikenteen laajentaminen ja aukioloaikojen pidentäminen on kuitenkin kilpistynyt Venäjän rajavartioviranomaisten vastustukseen, jota he ovat perustelleet muun muassa henkilöstönsä vähyydellä. Näin asiaa saattaa olla tänä päivänäkin, mutta Suomihan ei menetä siinä mitään että lisää painetta Virtaniemeen. Nythän paineet ovat vähäiset, kun suomalaiset hakevat poikkeuslupaa rajan ylitykseen lähinnä vain kerran vuodessa Barentsin hiihtojen aikana.
Kestolinkki · Osasto: Paakirjoitukset ·
Kommentit
Lisää uutisia:
« Saamelaiskäräjät suosittelee: Matkailuyrittäjille ohjeet saamenpuvun käyttämisestä | Rautavaaran Tapsa rajamiesten matkassa Rajajoosepissa »
