Kaamasen kyläkauppa sulkee ovensa
"Te olette rajajoukkojen miehiä"
Koska kelkkakansa pääsee ajamaan reiteillä?
Ihmisoikeudet ja saamelaiset
Ivalon urheilutalo käyttökiellossa
Uusi käsityön verkkokauppa: Utsjoki Handicraft Oy
Juho Kiviniemi oli Koppelon kylän isähahmo
Juho oli ystävä, sukulainen ja tietolähde
Halle Helle -romaani käsittelee alkuperäiskansaa koskevia ajankohtaisia kysymyksiä
Inarin kunnan koronatiedote 26.2.2021
Kolumni
Kirjasta jota juuri kukaan ei ole jaksanut lukea
Viikon kysymys?
Koska kuivalihat laitetaan roikkumaan?
Kevät tekee väistämättä tuloaan...
Ivalon lukion vanhat 2021
Jaakko Huru ja Emma Kankaanpää cha-cha
Inarilainen esittelee tänä vuonna Ivalon lukion kaikki 14 tanssiparia. Vanhat kertoivat Inarilaiselle myös heidän suosikkitanssinsa.
Parit kuvasi Tero Titoff.
Lukijan kuva
Keisarinleikkaus Ivalossa 1970-luvulla
Viikon kysymys?
Joko ahven on syönnillä?
– Tätä rautulätkää ei tosiaan ole myynnissä missään muualla Suomessa. Onhan tuo komean näköinen tekele, luulisi rautuakin kiinnostavan, Pakanen pohtii.
Inarilaisen ahvenkisa potkaistiin tänään käyntiin.
Kolumni
Toivon kipinöitä
Ivalossa koulutetaan valiojoukkoja
Rajajääkärikomppanian varusmiehet vannoivat valan kahdessa erässä koronatilanteen vuoksi. Valan esilukijana toimi Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari. Rukoushetkessä käytettiin kolmea saamen kieltä ja valavirren aikana kuultiin suomen lisäksi pohjois- ja inarinsaamea.
Lapin rajavartiosto järjesti Ivalon Rajajääkärikomppanian saapumiserän 1/2021 sotilasvalatilaisuuden Ivalon kirkossa viime perjantaina. Valakaavan esilukijana toimi Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ja valan otti vastaan Lapin rajavartioston komentaja, eversti Jarkko Alén. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi alokkaat vannoivat valan kahdessa erässä, jolloin kirkkoon saatiin enemmän väljyyttä. Varusmiesten omaiset saivat seurata tilaisuutta suorana netistä, koska koronan vuoksi ei omaisia ja läheisiä voitu valatilaisuuteen kutsua.
Homeapaattinen itselääkintä
Eskelinen toi Tuulan Ivaloon 1982 juhannuksen aikaan
Ivalon synnytysosastolla oli kodikas ja turvallinen tunnelma
– Kun mitään perinteisiä läksiäisiä ei oikein voinut koronarajoitusten takia viettää, niin siitä syntyi ajatus juhlistaa tätä hetkeä tuomalla esille näitä vuosien saatossa kertyneitä maalauksiani ja muitakin töitäni. Näyttelyn voi toteuttaa koronaturvallisesti, kertoo Tuula Uski.
Riitta Näkkäläjärvi täyttää 70 vuotta
Sanaseppojen viikon valitut
Tällaista kaupankäyntiä
Saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2021
Ihmisoikeudet ja saamelaiset
Ánnámáretin levy vie kuulijansa kuvitteelliselle tunturimatkalle
Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin työhuoneen ikkunasta näkyy pitkälle Tenoa ja tuntureita.
Nieguid duovdagat on Ánnámáretin eli saamelaismuusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin uusi levy, jonka musiikki vie kuulijansa kuvitteellisille tuntureille. Kokonaisuus ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä Saamenmaan kulttuurista, luonnosta ja arjesta. Levyn julkaisukeikka pidetään Saamelaisten kansallispäivänä Saamelaiskäräjien virallisen kansallispäivä-striimauksen yhteydessä.
Lähellä ihmistä, kuten paikallislehtikin
Arkkipiispa Tapio Luoma kirkolliskokouksessa 7.11.2019
Aarne Ormio, Kirkon kuvapalvelu
Arkkipiispa Tapio Luoma iloitsee kirkon moniäänisyydestä. Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin hengellinen yhteisö. Talous haastaa seurakuntia, mutta arkkipiispa muistuttaa, että toiminnan tulee olla paikallista – vaikka seurakunnat liittyisivätkin suurempiin kokonaisuuksiin.
Viikon kysymys?
Miten Saamen kansallispäivä vierähtää Utsjoella?
-Olen saamelainen isän ja äidin kautta. Olen saamelainen omasta mielestäni aika lujasti ja vielä Saamelaiskäräjienkin mielestä, koska minulla on äänioikeus. Oikeastaan olen pohjimmiltani ihan tavallinen kalastajalappalainen, vaikka nykyään ei tätä sanaa oikein saisi käyttää, tuumailee Väinö Guttorm.
Kolumni
Kun myyrät valtasivat talomme
Ortodoksipapilta
Yhdessä erillään
Sana on vapaa
Mitä odotan alkaneelta uudelta vuodelta?
Esko Vuorisen sanoittama laulu meni Loistavalle Laulajalle
Kirja Palkisojan taiteilijasta
Anu Skön vietti kaamosaikaa Laanilan Savottakahvilassa ja vei viikon reissunsa aikana myös tuoreen kirjan Palkisojalle Veikko Rajalalle. -Olen oppinut Lapista paljon, kun sain opiskella SAKK:ssa ja tutustua lisäksi Veikkoon. Lappi-romantiikkani ehkä katosi, mutta tilalle tuli kunnioitus ja arvostus täkäläistä elämänmenoa ja ihmistä kohtaan.
– Veikko Rajala on ainoa laatuaan, sellainen vanhan Lapin edustaja, joita ei varmasti enää tähän maailmaan synny. Hän oli kirjan arvoinen monessa suhteessa. Hän on pitkän linjan itseoppinut taiteilija, taidemaalari ja kuvanveistäjä. Hän teki varsinaisen elämäntyönsä metsätyömiehenä tämän päivän näkökulmasta katsoen hyvin karuissa olosuhteissa. Veikon pitkä elämä on ehkä nykymittapuulla ollut vaatimaton, mutta juuripa siksi hänen tarinansa on kertomisen arvoinen, sanoo Anu Skön, joka on kirjoittanut kirjan "Veikko Rajalan muisteluksia - metsurista taiteilijaksi".
Jan-Eerik Paadarin päivät kuluvat nyt käsitöitä tehden
”Laitan verstaalla Peltorit päähän ja omalla tavallaan nautinkin tästä ajasta”
Jan-Eerik Paadarin työpäivät ovat nyt aika lailla erilaisia kuin vuosi sitten. -Katsekontakteja asiakkaisiin ei pahemmin ole, kun yhtään bussia ei tule pihaan. Tekemistä onneksi riittää, mutta se tekeminen ja työskentely tapahtuu pitkälti täällä verstaan puolella, hän sanoo.
Jan-Eerik Paadar istahtaa kahvipaussille kotinsa keittiöön. Hän vilkaisee ikkunasta, kuinka pihalla juoksevat perheen lapset ja heidän perässään liuta koiria. – Onhan se tämä elämä aika ihmeellistä. Jos nyt elettäisiin normaali-aikaa, niin olisi tuo piha täynnä porukkaa. Juuri näillä minuuteilla lähtisi ensimmäinen bussi hotelliin ja viiden minuutin päästä tulisi hotellin pihasta seuraava bussilastillinen. Kolme bussia päivässähän heitä tulisi joulukuulta maaliskuulle, semmoinenhan se meidän vakiintunut talvirytmi oli, mutta nyt pihalla ei liiku kuin omaa porukkaa, tuumailee Jan-Eerik rauhallisesti.
Favellin viimeinen matka
Koneella kirjoitettu paperiarkki on varustettu Lauri Arrelan nimikirjoituksella.
Ultrajuoksijan kynästä
Petsamon marttyyrin kyynelten tie Stalinin kauhujen kalmistoon
Luostarinjohtaja Paisi virkahuoneessaan. Seinälle on ripustettu Suomen tasavallan presidenttien muotokuvia.
Kuva Raimo Rämeen kokoelmat
Petsamon luostarin viimeinen johtaja, pappismunkki Paisi ammuttiin joulukuussa 1940. Ruumis haudattiin Pietarin lähelle Levashovon joukkohautaan, kuten tuhannet muutkin Stalinin vainojen uhrit. Pappismunkki Paisin tunteneet ovat kuolleet aika päiviä sitten. Paisin Petsamon muistoja ei aikoinaan taltioitu muistiin kotiseutuhistorioitsijoiden voimin. Paisista ei ole jäljellä yhtään tarinaa, eikä minkäänlaista kaskun poikastakaan. Elina Kahla on tarttunut lähes mahdottomalta tuntuvaan tehtävään ja saanut koottua Paisin elämästä löytyvistä tiedonmurusista Paisin elämäntarinan, kirjan nimeltä "Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari."
Lukijan kuva
Kaamoksen värit Utsjoella
Petsamon pappismunkki Paisin tie päätyi marttyyrinä joukkohautaan
Pappismunkki Paisi, Paavali Varlaminpoika Rjabov, ammuttiin ja haudattiin joukkohautaan Levashovoon Pietarin lähelle. Hän oli Suomen kansalainen, joka jäi Neuvostoliiton vangiksi ja jota Stalinin terrorikoneisto kohteli maanpetturina. Seuraava Inarilainen kertoo Isä Paisin, Petsamon luostarin johtajan, maallisesta taivalluksesta.
Joulun toiveuusinta:
Uudenjoen henki ei unohdu
Anis-pappi muisteli Uudenjoen leirikeskuksen elämää ja joulunviettoa viime vuoden Joulu-Inarilaisessa. Julkaisemme jutun lukijoiden toiveuusintana. Kuvassa Uudenjoen rantasauna.
Ville Vaarala
Kyllikki Tanhua on Vuoden inarilainen
– Tämä kunnia tuli minulle aivan täytenä yllätyksenä. Tässähän menee ihminen aivan sanattomaksi. Minä annoin oman ääneni Guttormin Askolle. Askoa parempaa kylätyöntekijää on mahdotonta löytää. Kyllä me vanhukset niin Askosta pidimme, tuore Vuoden inarilainen sanoo.
Piispainkokous kehottaa kaikkia seurakuntia toimittamaan panihidan isä Paisille
