Jari Sarre on Vuoden inarilainen
Kohti sopua, saamelaiskäräjälaissa vai saamelaisten kesken?
Nuorimies ja mönkijä
Hans Niittyvuopio on Inarin vuoden 2022 yrittäjä
Tunturi-Kiekon pelaajaesittely
Inarin vammaisneuvostoon esitetään myös kunnanhallituksen edustajaa
30 vuotta saamelaisten kansallispäivän juhlintaa
Tervetuloa utsjokelaiset ja ystävämme Sirmasta viettämään saamelaisten kansallispäivän juhlaa!
Tunturi-Kiekon pelaajaesittely
Tehdään Kevosta kansallispuisto
Viikon gallup
Ultrajuoksijan kynästä
Lapin yläkouluikäiset huolen- ja ilonaiheistaan: "Jos on huono päivä, niin aina on huominen"
Kysyimme Lapin yläkouluikäisiltä, 1) Mikä sinua huolestuttaa? 2) Mikä tuo iloa elämääsi?
Puolentoista kilon kyrmyniska avasi Inarilaisen Ahvenkisan!
Materiaaliksi riitti vain kaarna ja pala peltiä
Harisen Pentin uistin oli punalihaisen turma
– Isän uistimet olivat viimeisen päälle käsityötä. Pihet, puukko, sakset ja sahanterä... niillä ukko pääsi jo pitkälle. Hän oli kätevä käsistään, ja hänen asiakkaansa, eli Tenon kiven kovat lohimiehet, saivat häneltä juuri sellaisia vaappuja, joita he halusivat. Ukko saattoi esimerkiksi vuolasta vaapun hieman lyhyemmäksi, laittaa pintaan jotain tiettyä väriä tai muuttaa uintia jokiveteen sopivaksi.
Ivalon keskustassa voi laskea pyllymäkeä!
"Kunnon saunalöylyissä linja varmasti löytyy"
Kepun isänmaallinen ikihonka – Seppo Sarlund
Politiikan kulissimies. Seppo Sarlund on osa Suomen tasavallan lähihistoriaa. Muistelmakirjassa ystävät ja yhteistyökumppanit kertovat näkemyksiään viime vuonna 80 vuotta täyttäneestä Sarlundista.
Seppo Sarlund on sukkuloinut suomalaisen ja kansainvälisen politiikan kulisseissa, ja muutaman kerran estradillakin, 1960-luvun alusta lähtien. Matkan varrelle mahtuu muun muassa viisi presidenttiä, yli kaksikymmentä pääministeriä ja kymmenen maalaisliitto-keskustan puheenjohtajaa. Lehdistöneuvos Sarlund täytti viime vuoden maaliskuussa 80 vuotta ja syntymäpäivän kunniaksi hänen ystävänsä kokosivat paksun juhlakirjan, jossa väärtit muistelevat tätä kepulaista ikihonkaa tai "kantapeikkoa". Yleensä tällaiset ystävien kokoamat juhlakirjat aiheuttavat lukijoissaan myötähäpeää, mutta tällä kertaa on toisin ja kirjan toimituskunta onnistui tekemään mielenkiintoisen lukupaketin miehestä, joka varsinkin aktiivivuosinaan tunsi kaikki ja oli verkostoitumisen mestari Isämaata palvellessaan.
Kolumni
Uusi vuosi ja uudet tuulet Utsjoella
Nokikokin kauhasta
Petra Laiti on Vuoden saamelainen
Kuvakaappaus: www.avvir.no/
Jari Sarre on Vuoden inarilainen
Kalakaverille. – Tämmöisen tunnustuksen jälkeenhän vuosi on oikein mukava laittaa pakettiin. Minun mielestäni Vuoden inarilainen voisi olla esimerkiksi Ivalon Perhokalastajien varapuheenjohtaja Jyrki Jokinen. Jyrki kun muutti tänne Ivaloon, niin kohta oli meidänkin perällä oma perhokalastusseura. Hän on vienyt perhokalastuskulttuuria tässä kunnassa eteenpäin melko roimalla kädellä. Ivalon Perhokalastajat on vireä ja aktiivinen seura, johon jokaisen perhostajan on helppo ja mukava liittyä. Toki meidän kunnassa on paljon muitakin hyviä tyyppejä joille tämän palkinnon voisi myöntää, mutta minä annan oman ääneni Jokisen Jyrkille, tuore Vuoden inarilainen sanoo.
Kolumni
Paradoksaaliset hintojen nousut
Utsjoki hyvästeli auringon
Lapin talvi juuri nyt. Olin vakaasti menossa katselemaan lisää talvivaatteita hytisevälle kropalleni, mutta jostain kumman intuitiivisesta syystä lähdin väärään suuntaan ja löysin itseni Inarijoen rannalta katselemassa punertavaa taivasta, koskematonta vitivalkoista lunta ja jäätyvän veden välkettä.
Kuvattu 21.11.22 Karigasniemellä, kuvaaja: Tarja Kouvo
Utsjoki on vaipunut täyteen kaamokseen. Auringon kiekon yläreuna painui Utsjoen horisontin alapuolelle 25. marraskuuta ja silloin alkoi kaamos eli polaariyö. Pimeyttä kestää kaksi kuukautta. Aurinko nousee seuraavan kerran 17. tammikuuta 2023. Inarilainen kävi Utsjoella kyselemässä, miten kaamos on otettu vastaan.
Hans Niittyvuopio on Inarin vuoden 2022 yrittäjä
Pitkän linjan yrittäjä. Hans Niittyvuopio on toiminut yrittäjänä vuodesta 1976. Muotkan Ruoktun isäntä täyttää ensi vuonna 90 vuotta.
Kolumni
Ihmisenä olemisen monimutkaisuus
Saako ojasiikaa pyytää lippoamalla?
Ojasiian pyynnissä. Jere Similä lähti kokeilemaan siian lippoamista eräänä lokakuun lopun pakkasaamuna. Ohitse uivan siikaparven pystyi helposti paikallistamaan paljaalla silmällä. Kalat eivät pelänneet ojanpenkereellä kävelevää kalastajaa. – Tämä on täsmäkalastusta. Haavikaloja ei saa ylös tuurilla, vaan taidolla ja tarkkaavaisuudella.
Siian lippoaminen on mukava alkutalven kalastusmuoto. Mukaan reissulle tarvitaan vain haavi ja hieman lämmintä vaatetta.
Mika Taali ryhtyi autonasentajasta ammattikalastajaksi
Viimeisen päälle tuoretta. Mika Taali ja Sami Granath (etualalla) vetävät ammattilaisen ottein punalihaiset fileiksi.
*KÄÄK* Mitä 20 vuotta Inarilaista tekee ihmiselle? Katso kohukuvat alta *KÄÄK*
Konkaritoimittaja. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Jaakko Peltomaa astui ensimmäisen kerran Inarilaisen palvelukseen. Tuolloin "nuori toimittajalupaus" aloitti työnsä Inarinmaa-lehden toimittajana.
Pekka Tervaniemeä muistellen
Terva-Pekka keitteli kahvia Ilkka-lehden sivulla
Kahvinkeitossa. Vätsärin erämaan isäntä Pekka Tervaniemi kokkaa kahveja kämpässään Tsurnuvuonon tuntumassa Inarijärven itäpuolella vuonna 2001. Kuva on julkaistu Ilkka-lehdessä lauantaina 4. marraskuuta 2017.
Onko puntilla käynti täsmälääkitys kaamosmasennuksen hoitoon?
Kuva: Tomi Rehell
Viikon lukijan kuva
Revontulisesonki on nyt täällä
Viikon lukijan kuva
Sumu
Kuva: Aty Gerasimoff, Sevettijärvi.
Inarilaista luetaan perusteellisesti
Viikon lukijan kuva
Panoraamakuva - Saariselkä 27.10. kello 12.13.
Kuva: Seppo Rantala
Viikon kysymys?
Alkaako pilkkikausi siikapilkillä?
Kovia kalamiehiä. Kalastus on Jyrki Jokisen ja Olavi Hentilän intohimo. – Tässä on ilmainen vinkki kaikille teille Inarilaisen lukijoille: Jos alatte kalastamaan Jyrkin pipon värisellä morrilla, niin kalansaanti on silloin varma, Hentilä lupailee.
Jouluun päin mentäessä pakkaskelit vahvistavat järvien ja jokien jääpeitteitä.
Viikon lukijan kuva
Sähköä palaa Veskoniemen satamassa
Inarilaista luetaan Kevolla
Kevon kanjoni. Elina Kemi lukemassa Inarilaista Kevon luonnonpuiston jylhissä maisemissa.
Kuva: Viivi Hyöky
Viikon lukijan kuva
Revontulikävelyllä
Matkailun mahdollisuuksia ja vaikutuksia pähkäiltiin neljässä kylätilaisuudessa
Ympäri Inaria. Kylätilaisuuksissa käytiin monipuolista keskustelua. Lähireitit, kierrättäminen, infra, energian säästäminen, matkailun hallittavuus ja sijoittuminen, yhteistyön merkitys, osallistaminen, viestintä, esteettömyys, asunto- ja toimitilapula sekä maailman murrokset puhuttivat ympäri kuntaa.
Inarin kunta järjesti lokakuun alussa neljä kylätilaisuutta, joiden tarkoitus oli herättää keskustelua matkailusta sekä tuoda esiin kuntalaisten ajatuksia ja mielipiteitä matkailusta. Tilaisuudet pidettiin Saariselällä, Ivalossa, Näätämössä ja Inarissa. Edellisen kerran kylätilaisuuksia järjestettiin vuonna 2020, jolloin kuntalaiset kokivat tilaisuudet tärkeäksi foorumiksi matkailuelinkeinosta keskustelemiseen ja vuoropuhelun lisäämiseen.
