–Hel­ga Malm jää his­to­ri­aan le­gen­daa­ri­se­na ina­ri­lai­se­na ter­veys­si­sa­re­na. Hän kuu­luu nii­hin nyt jo pal­jol­ti edes­men­nei­siin lap­pi­lai­siin ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­lai­siin, jot­ka aloit­ti­vat työ­uran­sa van­has­sa La­pis­sa. Se oli ai­kaa, jol­loin työ­tä ei pe­lät­ty ja työ­mat­kat tait­tui­vat tar­vit­ta­es­sa omin ja­loin, oli­pa tuul­ta tai tuis­kua, ker­too iva­lo­lai­nen lää­kä­ri Pek­ka Har­ve.

Hä­nen mie­leen­sä tu­lee eräs Kut­tu­raan teh­ty työ­mat­ka, jon­ka ai­ka­na vas­taa­no­tol­la kävi koko Kut­tu­ran kylä.

– Olin nuo­ri lää­kä­ri ja Hel­ga puo­les­taan jo ko­ke­nut ter­veys­si­sar, joka tun­si kaik­ki ky­lät ja nii­den asuk­kaat. Kut­tu­ran reis­sul­la huo­ma­sin hy­vin, et­tä hän tun­si ne ih­mi­set ja osa­si pu­hu­tel­la kaik­ki kut­tu­ra­lai­set, niin van­huk­set kuin lap­set­kin. Koko ky­lä­hän sii­nä to­si­aan käy­tiin läpi ja Hel­gan ko­ke­muk­ses­ta ja mää­rä­tie­toi­suu­des­ta oli sil­lä­kin reis­sul­la iso apu. Hän esit­te­li asi­at ja ih­mi­set nuo­rel­le lää­kä­ril­le ja täl­lä ta­val­la­kin hä­nen mer­ki­tyk­sen­sä oli ta­vat­to­man suu­ri. Hän oli lo­jaa­li työ­ka­ve­ri, jon­ka kans­sa oli help­po teh­dä töi­tä.

Har­ve sa­noo, et­tä Hel­ga Malm teki työ­tään suu­rel­la sy­dä­mel­lä. Eri­tyis­tä hä­nen per­soo­nas­saan oli jämp­tiys ja joh­don­mu­kai­suus.

– Hä­nel­tä ai­na ta­pah­tui. Mi­kään ei jää­nyt hoi­ta­mat­ta, jos hän tart­tui toi­meen. Jos jon­kun piti pääs­tä Ro­va­nie­mel­le La­pin kes­kus­sai­raa­laan, niin Hel­ga ot­ti pu­he­li­men kä­teen, sopi ja hoi­ti asi­at ja lo­pul­ta Iva­los­ta läh­ti Ro­va­nie­mel­le kuu­si po­ti­las­ta sa­mas­sa au­tos­sa ja he kaik­ki pää­si­vät po­lik­li­ni­kal­le sa­ma­na päi­vä­nä, ker­too Har­ve hy­myil­len.

Hel­ga jäi Har­ven mie­leen hy­vin myös Iva­lon ter­veys­kes­kuk­sen las­ten­neu­vo­lan puo­lel­ta.

– Ei­vät lap­set hän­tä pe­län­neet. Hän osa­si työn­sä siel­lä­kin. Ei hän eh­kä ol­lut siel­lä mi­kään lap­sen­mie­li­nen ih­mi­nen, mut­ta hän saa­vut­ti las­ten luot­ta­muk­sen sil­lä rei­lul­la jä­me­ryy­del­lään. Jos van­hem­mat vä­hän jos­kus ar­kai­li­vat­kin neu­vo­lan tä­din luok­se tu­loa, niin lap­set ei­vät sitä teh­neet, Har­ve us­koo.

Pek­ka Har­ven mie­leen tu­lee, kuin­ka hän 70-lu­vun puo­li­vä­lis­sä kul­ki Nel­li­min ter­vey­den­hoi­ta­ja Ai­la Mus­to­sen kans­sa kol­men päi­vän reis­sul­la Ina­rin itä­puo­len kor­pi­var­ti­ot ja sil­loi­set erä­maa­ta­lot läpi.

– Erä­maa­var­ti­ot oli­vat vie­lä toi­min­nas­sa, ei­kä elä­mä ol­lut vie­lä sam­mu­nut niis­tä itä­puo­len ta­lois­ta­kaan. Tämä reis­su teh­tiin jo moot­to­ri­kel­kal­la, ei­kä Hel­ga kyl­lä täl­le mat­kal­le osal­lis­tu­nut, mut­ta sain ko­kea hie­man sitä van­haa ai­kaa, joka Hel­gal­le ja muil­le van­hoil­le ter­veys­si­sa­ril­le oli ai­koi­naan ol­lut ar­kea.

Pek­ka Har­ve tie­tää, et­tä ro­va­nie­me­läi­nen lää­kä­ri Pek­ka Rau­das­kos­ki oli Hel­gan hyvä ys­tä­vä. Hel­gan An­na-ty­tär puo­les­taan asui nuo­re­na Rau­das­kos­ken ko­to­na opis­kel­les­saan Ro­va­nie­mel­lä.

–  Hel­ga oli toki myös tem­pe­ra­ment­ti­nen per­soo­na, mut­ta hän osa­si myös ot­taa ih­mi­set ih­mi­si­nä. Hel­ga oli ko­koo­mus­lai­nen ja Pek­ka Rau­das­kos­ki puo­les­taan va­kau­muk­sel­li­nen va­sem­mis­to­lai­nen, mut­ta po­li­tiik­ka ei vai­kut­ta­nut hei­dän ys­tä­vyy­teen­sä. He oli­vat ys­tä­viä ja tuo ys­tä­vyys kes­ti lop­puun saak­ka.

Har­ve sa­noo, et­tä ter­veys­si­sar Hel­gal­le työ oli var­mas­ti myös elä­män­ta­pa.

– Se oli elä­män­ta­pa aluk­si myös sik­si, et­tei mi­tään vir­ka-­ai­ko­ja tun­net­tu. Ja koko työ­uran­sa ai­ka­na hän var­mas­ti kan­toi huol­ta po­ti­lais­taan. Jos hä­nel­lä oli va­paa­päi­vä ja hän­tä huo­let­ti jo­kin po­ti­laan asia, niin hän hoi­ti sitä asi­aa va­paa­päi­väs­tä huo­li­mat­ta.

Pek­ka Har­ve miet­tii, et­tä Hel­ga Malm sai ol­la ter­veys­si­sa­re­na myös hy­vään ai­kaan. Hel­ga Malm jäi eläk­keel­le 1987, ei­kä eh­ti­nyt näh­dä la­ma­vuo­sia, jot­ka is­ki­vät myös ter­vey­den­huol­toon.

– Ei hän muis­taak­se­ni enää ol­lut kun­nan­val­tuu­tet­tu­kaan 90-lu­vun la­man ai­ka­na. Hän oli po­li­tii­kas­ta­kin jo eläk­keel­lä. Toki voin ku­vi­tel­la sie­lu­ni sil­min, et­tä jos hän oli­si is­tu­nut kun­nan­val­tuus­tos­sa la­ma­vuo­si­na ja nii­nä ai­koi­na, kun ter­veys­kes­kuk­sel­ta­kin vaa­dit­tiin ko­via sääs­tö­jä, niin oli­si hän var­mas­ti pi­tä­nyt an­ka­ras­ti ter­veys­kes­kuk­sen puo­lia. Muis­te­len kai­ken kaik­ki­aan Hel­gaa läm­möl­lä ja olen kii­tol­li­nen sii­tä, et­tä hän opas­ti omal­ta osal­taan nuo­ren lää­kä­rin al­kuun tääl­lä Iva­los­sa, tuu­mai­lee Pek­ka Har­ve.

Jaak­ko Pel­to­maa