A-
A+
A-
A+
Tunturi-Kiekon Tukikepit matkustivat kuusitoistapäisellä joukkueella Venäjälle. Matkaa rajantakaiseen turnauskaupunkiin tulee viitisensataa kilometsiä sivunsa. Osallistuminen on melkein jo uuden jäähallin näkemisen arvoista, mutta on siinä sitäkin, että venäläinen ystävällisyys ja kohteliaisuus ovat turnausten yhteydessä meidät suomalaiset mykistävää.
Tukikepeille alkoi jo Barentsin liigassa yhdestoista kausi. Milloin olemme sijoittuneet turnauksissa kolmanneksi, mutta emme muistaakseni kertaakaan ole voittaneet turnausta, johon laajimmillaan kuului kaksi norjalaista joukkuetta. Enimmillään BHL:n kuninkuudesta on samaan aikaan taistellut Tromssa, Kirkkoniemi, Tukikepit, Murmansk, Nikkeli, Zapoljarnyi ja Olenegorsk. Tromssan joukkue lopetti osallistumisensa kaksi vuotta sitten pitkien turnausmatkojen vuoksi.
Tämänkertainen turnaus pelattiin Apatiittissa, se on kaupunki Hiipinätuntureiden länsipuolella, jossa asuu 63000 ihmistä. Kaupungin kaivokset ovat perustettu 1929 ja Apatiitti on saanut kaupunkioikeudet 1966.
Ensimmäinen ottelu ivalolaisilla oli Kirkkoniemen Puckersia vastaan. Huhut edellispäivältä kertoivat, että norjalaisilla oli miehistöpula. Kaukaloon luisteli kuitenkin kahden kentällisen verran pelimiehiä. Tosin viisi heistä oli Kirovskin joukkueesta.
Peli oli alussa heti melkein selvä. Ivalolaisten Peltoniemet, Teemu ja Tomi tekivät kolmeen minuuttiin kolme maalia. Teemu yhden ja Tomi kaksi. Ottelu tuntui menevän helppoja latuja, mutta norjalaiset alkoivat vertyä. Erätauolla oli ottelu lukemissa 5-3. Ivalolaisten kahdesta maalista vastasivat Marko Tiainen ja Pekka Kelloniemi.
Toinen erä oli tiukempi ja ivalolaisten maalilla Vesa Pietikäinen joutui venymään parhaimpaansa torjunnoissa. Laukauksia tuli melkein mistä vain, mutta Vesa torjui ja otti niitä haltuunsa ihan kivasti. Loppulukemat olivat 9-5 Tukikepeille. Ivalolaisten toisen erän maaleista vastasivat Tomi Peltoniemi kahdesta ja Petteri Kontsas, sekä Antti Mustonen mättivät maalit mieheen.
Hetki ehdittiin hengähtää, kun tuli tieto, että puolen tunnin kuluttua vastustajaksemme luistelisi Murmanskin joukkue. Puutuneet jäsenet tuntuivat enempi väsyneiltä ja pullovesi alkoi käydä kaupan.
Murmanskilaiset aloittivat ottelun kolmella maalilla viidessä minuutissa, kun ivalolaiset vielä kuuntelivat voimiaan. Mutta alkoi se meilläkin hyökkäykset muuttua vaarallisemmiksi. Ensimmäinen erä oli murmanskilaisten esitystä, mutta Vesa Pietikäistä saavat ivalolaiset kiittää, että lukemat pysyivät siedettävinä. 0-4 lukemista mentiin toiseen erään.
Toisessa erässä alkoi näyttää siltä, että vastus kovenee ja Tomi Peltoniemi sai luistimiinsa vauhtia. Luisteluvauhti ja mailatekniikka tulivat esiin erän kehittyessä loppua kohden. Läpiajossa murmanskilaiset kaatoivat Tomin ja erotuomari puhalsi tilanteesta rankkarin. Tomi toimitti kiekon vastustajan maalivahdin selän taa ja kuparinen oli saatu rikki.
Seuraavaksi ivalolaisista maalin teki Antti Mustonen. Ja vielä kerran luikerteli Tomi Peltoniemi maalintekoon. Loppuerästä alkoivat murmanskilaiset pakitkin huomioida nuoren Peltoniemen. Lopputulos oli 3-9 murmanskilaisille.
Suihkuun, vähän murkinaa ja linja-autoon. Reilut kaksisataa kilometriä pimeää tietä Murmanskin valoihin. Kuka söi, kuka veti peiton silmilleen ja aamulla ylös ja kohti Rajajooseppia.
JaVa
TIETOLAATIKKO