Karigaskeittiöiden pilkkikisoissa pelkästään siima on kireällä
Riutulan lastenkotia muisteltiin lämmöllä
Inarin Yhteismetsä löysi osakkaitaan hyödyttävän kestävän ratkaisun IFL- alueelle
Enska Mäntykangas muutti majaa Suomussalmelle
Hilpuri pyöritti pullat Attendon päiväkahvipöytään vielä yli 100-vuotiaana
Inarilaiset ikääntyvät kovaa vauhtia
Guttormit kokoontuvat Norjan Karasjoella
Koppelon vanhan koulun päiväkirjat, osa 6
Kunnalliskertomuksen tilasto-osa
Johtaako Martin Scheinin valtiojohtoa tietoisesti harhaan?
A-
A+
Harvinaisten kielten opiskelua Ivalon lukiossa
Nykyään Suomen lukioissa opiskellaan eniten pelkästään englantia ja ruotsia. Muiden vieraiden kielten opiskelu on laskenut huomattavasti ja siihen on monia syitä. Kuitenkin näiden kahden kielen lisäksi pitäisi osata esimerkiksi ranskaa, saksaa tai espanjaa, että niistä olisi hyötyä työelämässä.
Ajatellaan, että lukiossa on niin paljon aineita, ettei kielten opiskelulle tunnu olevan tilaa. Lisäksi monesti opiskelijat ajattelevat, että englanti on riittävä kielitaito.
Lyhyistä vieraista kielistä saa työmäärään nähden huonosti pisteitä todistusvalinnassa. Todistusvalinta on muodostettu niin, että on katsottu lukion kurssien määrää. Niistä oppiaineista, joissa on paljon kursseja, saa enemmän pisteitä, vaikka niillä ei olisi suurta merkitystä opiskelu suunnan kannalta Esimerkiksi pitkässä matematiikassa ja fysiikassa on tarjolla monia kursseja. Jos valitsee niitä pitkiä kursseja, ei ole aikaa opiskella enää kieliä. Opiskelijan kannattaa valita aineita, joissa on paljon kursseja, jos hän haluaa saada mahdollisimman paljon pisteitä todistusvalinnassa.
Lisäksi kunnissa on vaihtelua sen suhteen, kuinka monta opiskelijaa kieliryhmässä on oltava. Osa kunnista vaatii vähintään 16 oppilaan ryhmiä, toisissa ryhmään riittää alle 10 oppilasta.
Ryhmäkoko riippuu kunnan resursseista, mutta Ivalon lukiossa kuitenkin on siinä mielessä hyvä tilanne, että opetus järjestetään, vaikka onkin pienet ryhmäkoot. Kaikkiaan Ivalon lukiossa on hyvät mahdollisuudet opiskella vieraita kieliä. Voi saada yksilöllistä opetusta sekä tukiopetusta.
Haastattelimme Ivalon lukion kielten opiskelijoita ja opettajia.
Opettaja Johanna Taimi
Johanna Taimi opettaa ranskaa ja espanjaa sekä peruskouluissa että lukiossa:
– Ala-asteella se kielen opetus on tosi paljon erilaisempaa kuin lukiossa. Siellä kiinnitetään enemmän huomiota suulliseen opetukseen ja se on enemmän semmosta kieleen tutustumista ja niitä äänteitä. Yläasteella se muuttuu vähän enemmän semmoiseksi, että ruvetaan puhumaan niistä kielioppiasioista. Ja lukiossahan se on sitten sellaista, että opetetaan kielioppitermejä ja oletetaan, että opiskelija osaa ne termit ja puhutaan aika paljon enemmän siitä kieliopista. Se riippuu aika paljon kanssa myös kielestä. Lukiossa, kun opettaa sitä espanjaa alkavana kielenä, niin se tahti on aika kova ja täällä pitää nopeesti hallita sanastoja ja sitä kielioppia. Peruskoulussa tahti on paljon rauhallisempaa ja siellä voidaan kerrata puolikin vuotta jotakin kielioppiasiaa, joka tuleekin lukiossa yhdessä kurssissa.
Näin hän kertoi pienistä ryhmäkoista: – Pienet ryhmät on toisaalta kivaa, mutta on niissäkin semmoset omat haasteensa totta kai. Kun on pienet ryhmät, niin opettaja pystyy ihan oikeesti kattomaan, mitä se yksi oppilas osaa ja neuvoa ja tukea siinä rinnalla häntä. Mä en ehkä osaa edes kuvitella, millaista olisi opettaa ryhmässä, jossa on 25 - 30 oppilasta. Ei se ois ainakaan niin opiskelijalähtöistä kuin täällä. Haittapuolena on joskus ehkä se, että ei oo aina kiva tulla maanantaiaamuna kahdeksalta kouluun ja huomata, että sun oppilaat on kipeenä tai poissa.
Hän kertoo, ettei kieltä tarvitse osata ennen opiskelun aloittamista:
– Kieltä ei tietenkään tarvitse osata ennen opiskelun aloittamista. Sitähän varten täällä ollaan, että kieltä opitaan. Ei kukaan ala-asteella varmasti osaa yhtään ranskaa, kun ne valitsee sen sieltä taikka ne espanjan opiskelijat, jotka ovat valinneet kielen täällä lukiossa, ei oleteta, että sitä kieltä osaa ennestään.
Johannan mielestä kaikista pienistäkin kielitaidosta on etua elämässä:
– Ikinähän mikään kielitaito ei mee hukkaan. Aivan varmasti kaikista kielitaidoista on jossain vaiheessa elämää hyötyä. Ja mä ehkä ite koska opetan ranskaa ja espanjaa, niin jaksan paasata siitä, että jossain vaiheessa, kun siirrytte sinne työelämään, niin nykyelämän työn kielivaatimukset on, että oletetaan, että kaikki osaavat englantia ja ruotsia. Vasta sen jälkeen, jos osaa jotakin kolmatta vierasta kieltä, niin sitten sä alat oleen kielitaitoinen hakija. Monien kielien osaaminen on varma tapa erottua siitä joukosta.
Kielten opiskelijoiden määrä on vähentynyt reilusti: – Meillä on lyhyiden vieraiden kielten kirjoittajamäärät esimerkiksi yo-kirjoituksissa laskeneet viimeisen 10 -15 vuoden aikana todella paljon. Joku vain 15 prosenttia kirjoittaa lyhyen vieraan kielen niistä abeista, jotka kirjoittavat. Se on pieni määrä.
Johanna kehottaa kielten opiskeluun Ivalon lukiossa:
– Kieliä on tosi kivaa opettaa meillä Ivalon lukiossa. Mun mielestä meillä on mukava, pieni ja kiva lukio ja ainakin ne mun ranskan opiskelijat ja tietenkin espanjankin on yleensä tosi motivoituneita. Varsinkin ne ranskan opiskelijat, ne on mun kaa jo sieltä ala asteelta asti sitä opiskellu ja ne jotka sen sit lukiossa valitsee on sit motivoituneita.
– Kielten opiskelu kannattaa aina. Ja jos miettii miks tätä kieltä opiskellaan, niin sä tutustut uusiin ihmisiin ja kulttuureihin ja pääset kommunikoimaan ihmisten kanssa. Ja ite ainakin oon just huomannu et on tosi tärkeetä et pystyy vaikka sähköpostin kirjottaa jollakin vieraalla kielellä. Se on ihan hyvä taito ja se avartaa sun maailmaa.
Opettaja Satu Korkalo
Satu Korkalo opettaa ruotsia ja saksaa Ivalon lukiossa. Satu kertoo: – Tykkään opettaa ruotsia. Siinä on mukavasti haasteita ja meillä opiskelijat suhtautuvat kieleen positiivisesti ja suurin osa päättää kirjoittaa ruotsin yo-kirjoituksissa, siitä olen ylpeä. Opetan myös saksaa jossa opiskelijoita on riittänyt mukavasti. Kannustan opiskelijoita ottamaan vaikka pari opintojaksoa saksasta, jos ei ole ihan varma, jaksaako panostaa vielä yhteen kieleen.
Satu jatkaa: – Onhan niitä tietenkin etenkin ruotsin kohdalla sellaisia opiskelijoita, jotka aluksi pitävät kieltä hankalana ja turhana. On tosi palkitsevaa kuulla, kun suurin osa heistä toteaa: “Hei tämähän onkin helppoa ja mukavaa!” Kerran eräs opiskelija sanoi minulle, ettei missään tapauksessa aio kirjoittaa ruotsia ja sanoin hänelle, että todellakin hän kirjoittaa. YO-kirjoitusten jälkeen hän tuli sanomaan: Olipa hyvä, kun pakotit!
Ruotsin ryhmäkoot ovat Ivalon lukiossa isoja: – Ruotsissa opiskelijoita yleensä 15-25 per ryhmä, eli aika isoja ryhmiä ovat, olisihan se kielen oppimisen kannalta mukavaa, jos keskimääräinen koko olisi vaikkapa 10 opiskelijaa. Ymmärrän niitä opettajia, jotka tuskastelevat yli 30 oppilaan ryhmien kanssa - siinä ei ole mahdollista antaa jokaiselle opiskelijalle suunvuoroa oppitunnin aikana. Saksan ryhmät ovat pienempiä ja opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää tunneilla kieltä todella useasti ja asioihin yleensäkin voidaan käyttää paljon enemmän aikaa.
Ivalon lukiossa tarjotaan ruotsin niveltävä opintojakso, jossa käydään oppilaille hankalia asioita läpi: – Ruotsin kielestä täytyy tietenkin olla perusasiat hallussa - lukiossa kerrataan todella nopeasti yläasteen asiat ja opiskelijan täytyy tehdä kovasti töitä. Mutta mitä enemmän panostaa ensimmäisiin opintojaksoihin, sitä helpommalla pääsee myöhemmin. Meillä on lukiossa ennen pakollisten opintojaksojen alkua myös niveltävä opintojakso, jossa käydään oppilaille hankalia asioita läpi. Taas saksaa ei tarvitse osata ennestään, se alkaa ihan alusta, mikä on mukavaa - kaikki lähtevät samalta viivalta.
Satu tykkää Ivalon lukiosta työpaikkana: – Ivalon lukio on mahtava työpaikka, kollegat ja opiskelijat ovat mukavia - en haluaisi olla töissä sellaisessa koulussa, jossa en tuntisi kaikkia kollegoja muuta kuin nimeltä. Tai opiskelijat olisivat iso massa, josta tuntisin vain muutaman.
Kielten osaamisesta on hyötyä jatko-opinnoissa: – Ruotsin osaamisesta on hyötyä Pohjoismaissa (vaikka toki englantia puhutaan eniten), joissakin työpaikoissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa. Jatko-opintoja ajatellen kielestä on paljonkin hyötyä, kun osaa ruotsia! Saksasta on varmasti hyötyä työmarkkinoilla! Muutama päivä sitten yksi entinen opiskelija kertoi päässeensä “heittämällä” korkeakoulun virkamiesruotsista läpi, vieläpä todella hyvällä arvosanalla keskiarvoon verrattuna. Monesti entiset opiskelijat laittavat viestejä koskien juurikin tuota virkamiesruotsia tai kun ruotsista on ollut heille erityisen paljon hyötyä.
Satu houkuttelee opiskelemaan vieraita kieliä: – Vieraita kieliä kannattaa opiskella aina, edes ne alkeet. Opiskelua voi sitten jatkaa myöhemmin ja silloin jo tietää millaisesta kielestä on kyse.
Opiskelija Aada Rantala
Opiskelija Aada Rantala käy ensimmäistä vuotta Ivalon lukiossa:
– Opiskelen espanjaa, koska ajattelin että siitä voisi olla hyötyä, varsinkin kun tykkään matkustamisesta ja se on muutenkin yleinen kieli. Kieli kiinnostaa minua ja tykkään siitä kulttuurista.
Aada kertoo, ettei kieltä tarvitse osata ennestään, ja että kieltä on helppo opetella esimerkiksi musiikin ja tv-ohjelmien avulla: – On helppo opetella biiseistä ja ohjelmista, kun niistä kuulee yleisiä rakenteita ja sanoja. Se myös auttaa hahmottamaan, missä järjestyksessä sanat lauseissa on.
Hänen mielestään kielten opiskeluissa auttaa toisen kielen osaaminen:
– Tietyissä asioissa kielen opiskelussa auttaa, että osaa toista kieltä. Lauseen rakenteet voivat olla samanlaisia ja voi olla lainattuja sanoja. Kun osaa englantia, niin sanoja voi verrata, jos vaikka suomessa ei ole sellaisia sanoja. Koulussa käydään asiat todella kattavasti läpi ja kotona vain kerrataan tunnilla käydyt asiat. Läksyihin menee noin puoli tuntia - tunti. On kivaa, että voi opiskella monella eri tavalla. Sanakokeisiin ei tarvitse vain päntätä, koska voi lukea tekstiä, jossa niitä sanoja on, niin kyllä ne oppii tunnistamaan.
Aadan mielestä opiskelu Ivalon lukiossa on kivaa, ja pienet ryhmäkoot ovat hyvä juttu: – Ivalon lukiossa opiskelu on kivaa, kun tuntee paljon ihmisiä ja on pienet ryhmäkoot. Pienet ryhmäkoot helpottaa varsinkin kielissä, koska saa kysyä kaikki asiat heti, kun mietityttää eikä jää mitään mietittäväksi. Kielten opettajat ovat hyviä, koska he osaavat kertoa hyviä esimerkkejä ja opettaa asiat niin, että ne jäävät muistiin. Opettajat tekevät tehtäviä, joissa harjoitellaan asioita, jotka ovat vaikeita meille. Pienten ryhmäkokojen ansiosta opettajat voivat tehdä tehtäviä, jotka edistävät opiskelua mahdollisimman paljon.
Hän kannustaa kaikkia opiskelemaan uusia kieliä: – Kannustan kaikkia opiskelemaan kieliä, koska se on taito, josta on varmasti kaikille hyötyä. Mielestäni on kivaa, kun on ulkomailla ja osaa puhua sen maan kieltä. Ollessani töissä kahvilassa oli mukavaa, kun ulkomaalaiset asiakkaat esimerkiksi kiittivät tai tervehtivät suomeksi.
Aada jatkaa: “Varsinkin Ivalon lukiossa on helppoa alkaa opiskelemaan uusia kieliä. Jos on tulossa lukioon tai on jo lukiossa ja miettii, kannattaako alkaa opiskelemaan jotain kieltä, niin kannattaa, koska tämä voi olla paras mahdollisuus aloittaa kielen opiskelu, koska täällä saa hyvän perustan. Isossa ryhmässä voi olla hankala päästä alkuun. Niissä voi olla mahdollista kehittää kieltä, mutta perusteet on mielestäni helpointa oppia pienissä ryhmissä.
Opiskelija Anna-Katariina Ropponen
Anna-Katariina Ropponen opiskelee toista vuotta Ivalon lukiossa ja kertoo ranskan opiskelustaan: – Onhan se ihan kivaa opiskella ranskaa. Ja kyllähän se auttaa, jos haluaa matkustaa Euroopassa, niin on siitä sitten enemmän hyötyä.
Anna aloitti kielen opiskelun jo ala-asteella: – Kyllä ranskaa oli hyvä osata jo ennestään. Me kaksi opiskelijaa, ketä meitä siellä tunnilla on, aloitimme jo ala-asteella, joten oli helppo jatkaa siitä sitten lukiossa, vaikka olihan siinä sitä kertaamista aluksi.
Hänen mielestään on kiva opiskella ranskaa: – Opiskelen ranskaa, koska joskus ala-asteella halusin opiskella ranskaa ja sitten se vaan jäi, kun oli kiva opiskella, niin ei halunnut lopettaa. Kyllähän ranskan osaamisesta on hyötyä just jatko-opiskelussa. Jos hakee jonnekin, niin onhan siitä apua, kun osaa useita kieliä ja jos haluaa matkustella.
Hänellä kuluu ranskan opiskeluun aikaa vapaa-ajalla vain parikymmentä minuuttia: – Riippuu aika paljon aiheesta. Et jos on vähä vaikeampi aihe, niin pitää käyttää enemmän aikaa, ja jos on joku tuttu aihe, niin siihen riittää, että vähän kertailee, joku muutama kymmen minuutti viikossa. Jos on esimerkiksi kolme kieltä - englanti, ruotsi ja ranska - samassa jaksossa, niin on se välillä vähän vaikeeta, ku saattaa mennä sanat vähän sekaisin.
Ivalon lukiossa on yleensä pienet ryhmäkoot kielissä, mutta Annan mielestä se on vain hyvä asia: – Helppo kun on pieni ryhmä, niin saa apua kaikkeen mihin tarvii vastausta ja saa nopeasti apua. Ja tunneilla pysyy tosi hyvin mukana, kun on vaan kaks opiskelijaa.
Iida Tervahauta ja Emmi Tarkiainen
TIETOLAATIKKO
