Useat tiedotusvälineet ovat uutisoineet Suomen rikkoneen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta. Uutisen mukaan kysymys on ollut siitä, että sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n komitea (CERD) on ratkaisussaan todennut, että korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt henkilöitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, ilman että henkilöt ovat täyttäneet saamelaiskäräjälain 3 §:ssä olevia objektiivisia kriteerejä. Samassa yhteydessä tuodaan esille se, että Suomessa saamelaiskäräjälain 3 §:n muutosta koskeva esitys julkaistiin vuonna 2021, mutta esitys on poliittisesti kiistanalainen, eikä se ole edennyt. (esim. Yle 14.6.).

Nämä asiat kytketään yhteen ja annetaan ymmärtää, että CERD edellyttää lain muuttamista siten saamelaiskäräjien enemmistön haluamaan suuntaan. Kysymys on 3 §:än sisältämästä nk. lappalaisperusteesta, jonka nojalla myös Suomen alkuperäiset saamelaiset eli inarinsaamelaiset ja metsäsaamelaiset ovat voineet tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Uutisointi on ollut monella tavalla harhaanjohtavaa. CERD ei ole ensinnäkään tuomioistuin tai viranomainen vaan lähinnä poliittinen elin, jonka kannanotot eivät velvoita Suomea millään tavalla. Toisaalta kysymys ei ole edes päätöksestä tai ratkaisusta vaan mielipiteestä (opinion) kuten jo otsikossa todetaan.

Asian tekee erityisen ongelmalliseksi jo se, että niitä henkilöitä, joita asia koskee, ei ole kuultu asiassa lainkaan. He eivät tienneet, että tällainen heitä koskeva asia on edes vireillä. Asian osapuolia olivat kantelijat eli saamelaiskäräjien enemmistön kantaa edustaneet henkilöt, asiamiehenään Martin Scheinin ja Suomen valtio (UM). Kun ulkoministeriö ei käytännössä ota lainkaan kantaa varsinaiseen asiaan, CERD:n ainoaksi informaatioksi asiassa jää ainoastaan se, mitä Scheinin on asiassa esittänyt. Uutisoinnissa ei kuitenkaan tuoda lainkaan esille, että kiista toista osapuolta ei ole kuultu lainkaan.

Tätä taustaa vasten olisi voitu olettaa, että CERD kannanotto olisi ollut saamelaiskäräjien enemmistön tahdon mukainen. Kannanotossa todetaan kuitenkin seuraavasti:

“The Committee also notes that the definition in Section 3 of the Sami Parliament Act is used exclusively for the purposes of establishing the electoral roll to the Sami Parliament, but it does not determine the enjoyment of other rights. The Committee finally notes that the purpose of the subjective and objective requirements of Section 3 of the Sami Parliament Act is to ensure the representativeness of the Sami Parliament for the Sami as an indigenous people. In that context, the use of a decent-based distinction as an objective criterion in the specific circumstances of the current case is reasonable and justified by that purpose and is compatible with other human rights obligations.”

Asian lopputulos on siis täysin päinvastainen kuin mihin Scheinin on asiassa pyrkinyt. CERD ei vaadi, että 3 pykälää tulisi muuttaa saamelaiskäräjien enemmistön vaatimaan suuntaan, vaan päin vastoin, että polveutumiseen perustuva kriteeri – eli lappalais peruste - on perusteltu, koska saamelaisella tarkoitetaan alkuperäiskansaan kuuluvaan henkilöä. Uutisointi on tältäkin osin harhaanjohtava. Siinä ei tuoda lainkaan esille sitä, mikä CERD:n kannanotossa on oleellista ja jolla on vaikutusta Suomessa käytävään keskusteluun saamelaismääritelmästä. Uutisoinnissa ei myöskään tuoda esille sitä, että CERD:n Suomen saamelaismääritelmää koskevan pysyvän kannanoton mukaan määritelmän tulisi perustua ensisijaisesti itseidentifikaatioon. Jokaisella, joka tuntee kuuluvansa vähemmistöön, tulisi olla tämä oikeus.

Asian taustalla on saamelaiskäräjien ensisijaisesti pohjoissaamelaisen enemmistön ja inarin- ja metsäsaamelaisen vähemmistön välinen kiista. Vähemmistön kannatus on lisääntynyt edellisissä vaaleissa. Tästä syystä enemmistöä edustavat saamelais poliitikot ovat pyrkineet estämään uusien äänestäjien hyväksymistä vaaliluetteloon. Kysymys on ainoastaan muutamasta sadasta henkilöstä, mutta he voivat muuttaa voimasuhteita. Asiaan ei vaikuta se, että he ovat kiistatta saamelaisia ja täyttävät sekä 3 §:n ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen vaatimukset alkuperäiskansaan kuulumisesta.

Ásllat Holmberg, Ánne Nuorgam, Martin Scheinin siteeraavat CERD:iä : ”9.13 Komitea katsoo, että tässä yhteydessä ratkaisut saattoivat keinotekoisesti muuttaa saamelaiskäräjien äänestäjäkunnan kokoonpanoa, vaikuttaen saamelaiskäräjien mahdollisuuteen aidosti edustaa Saamen kansa ja sen etuja"...........

Kaksissa viimeksi pidetyissä saamelaiskäräjävaaleissa, vuosina 2015 ja 2019 pieneen Inarinsaamelaiseen vähemmistöön kuuluvat inarilaiset olivat kiistattomia ääni kuninkaita. He puolustivat kaikkien saamelaisten yhdenvertaisuutta ja heidän oikeuksiaan. Vaaleissa Inarinsaamelaisten saamelaiskäräjien jäsenten saama äänimäärä on niin suuri, että kirjaus; "vaikuttaen saamelaiskäräjien mahdollisuuteen aidosti edustaa saamen kansa ja sen etuja", on täysin vailla todellisuuspohjaa. Jokainen ymmärtää, että meidän inarilaisten Sakä- vaaleissa saama äänimäärä osoittaa kiistatta ääniä tulleen koko saamelaisalueen , Utsjoen, Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja koko muun maan alueen saamelaisilta. Inarilaisten vaalivoittajien läpimeno olisi ollut täysin selvää ilman valittajien täysin turhaan esiin nostamaa 93 äänioikeutettua, joiden äänestyskäyttäytymistä ei kukaan tiedä. Se kun onneksi sentään on lakiin perustuvan äänestys salaisuuden suojassa.

Saamelaiskäräjien jäsenet

Kari Kyrö

Anu Avaskari

Inka Kangasniemi

TIETOLAATIKKO