A-
A+
A-
A+
Simolainen Jouko Vakkala on herännyt Joken kanssa Ivalon urheilukentän laitamalta asuntoautostaan. Jokke on 170 -kiloinen naaras karhu. Mutta ei sentään elävä, vaan niin kutsuttu konekarhu. Konekarhuja omistavia yrittäjiä löytyy Suomesta vain 3-4, jotka ajelevat karhunsa kanssa pitkin koko maata.
– Tämä on semmoinen 19 vuotta vanha karhu ja sen kanssa kiertelen ympäri Suomea erilaisissa eräalan messuilla ja haukkutapahtumissa, yrittäjä Jouko Vakkala esittelee Jokke-karhuaan.
Vakkala teki konekarhun aluksi omille koirilleen. Heidän perheellään on nimittäin metsästyskoirakennel, joka kasvattaa karjalankarhukoiria ja dreevereitä. Kasvattajat saavat tietoa jalostuksen suunnitteluun ja metsästäjät koiran vietistä metsästystä ajatellen.
– Jokke sisältää rautaa ja kaikkea, jotta se kestää. Olen itse täyttänyt ja tehnyt sen alusta loppuun. Kun karhua rytkytetään, tukirangat pitää olla tukevat. Tämä on nyt kestänyt kolme vuotta käytössä, karhumies jatkaa esittelyä.
Jouko on rakentanut monta konekarhun prototyyppiä, ennen kuin on saanut sen kestämään käytössä. Jokke-karhulla on kaikenlisäksi niin komea, silkkinen turkki, että moni jää silittelemään ja ihailemaan jo sitä.
Jouko Vakkalalla on itsellään pitkä metsästysharrastustausta. Hän on kulkenut karhukairoissa vuodesta 1976 lähtien.
– Himohommana on ollut juurikin tuo karhunmetsästys. Äitini suku on Ilomantsista ja minulla on ollut tapana kulkea niissä kairoissa. Ja siellä niitä karhuja on näkynytkin.
Onko konekarhun kanssa käynyt koskaan mitään hauskaa? Sillä robottimaisella karhullahan saisi vaikka millaista piilokamera-ainesta aikaiseksi.
– Viime vuonna Oulun erämessuilla sain paikan ulkoa, kentän nurkalta ja vieressä meni pyörätie. Ohjasin karhun toiseen laitaan ja testailin sitä aamulla. Niinpä vanhempi nainen ajeli pyörällä ja karhu sattui juuri mörähtelemään. Ja muori säikähti ja ajoi ulos pyörätieltä. Menin ja nostelin naisen ylös ja pahoittelin tilannetta. Nainen vain naureskeli ja kertoi vain säikähtäneensä karhua pyörätien läheisyydessä.
Joukon ja Joken mukana kulkevat myös täytetty susi, ilves ja hirvi. Olipa Joukon kaverina kerran myös mies nimeltä Jamppa, mutta hän oli liian suulas kaveri.
– Jampalla oli tapana antaa kommentteja ihmisille, jotka olivat tuoneet koiria petotestiin. Jamppa huusi ohjeita; ” Vie lavon taka ja lopeta tuo koira!” tai ” mitä sie tuommosta koiraa elätät!”. Jouduin laittamaan Jampan sitten jäähylle.
– Vaimoa voi haukkua, mutta älä mene miehen koiralle sanomaan ikinä tuollalailla, ohjeistaa Jouko vitseillen.
Ivalossa oli edellisenä iltana käynyt 12 koiraa katsomassa Jokke-karhua. Helteellä koira on kovilla, joten haukkujia ei tälle aamupäivälle ole odotettavissa. Naapuritalosta kentän laitaan hiipii ivalolainen Timo Kukkala.
– Taitaa olla liian kuuma päivä koirille, Kukkala miettii, kun koiria ei näy.
Jouko Vakkalan mukaan, Sodankylä on pitäjä, jossa aina riittää metsästyskoiria testattavaksi. Siellä oli ollut viimeksi 60 koiraa, kun Ivalossa niitä oli vain 12.
– Onko täällä Inarin kunnassa sitten vähemmän koiria, miettii Joken isäntä.
–Menin yhteenkin kylään itärajalla. Eivät ne uskaltaneet tuoda alussa yhtäkään koiraa. Paljon ihmisiä tuli katsomaan meitä, eikä kenelläkään ollut metsästyskoiraa mukanaan, mutta kotona kylläkin. Parin kolmen tunnin päästä ajettiin jo autolla meidän testipaikan ohi ja sitten tultiinkin jo koiran kanssa, kun ei ollut ketään muita paikalla katsomassa. Ja joka ikinen niistä 30 ukosta, jotka aamulla vain tulivat katsomaan meitä, toi koiransa päivän aikana. Mutta se oli, että naapurin isäntä ei saanut nähdä, miten se minun koira toimii.
Vakkalan mukaan koira on periytynyt sudesta ja susi ei koskaan hauku karhua.
– Ei ikinä. Tämä on luonnoton tilanne, että koira haukkuisi karhua. Koiralla on metsästys- ja isännän miellyttämisvietti niin kova, että se haluaa kertoa haukkumalla, että täällä on nyt tämmöinen nalle. Toisilla koirilla on suojeluvietti ja ne ilmoittavat silloin isännälleen, että täällä uhkaa vaara. Siinä on kaksi asiaa, mitä koira haukkuu.
Petotesti palvelee kaikkia koiranomistajia. Testi lisää omaa tuntemusta oman koiran luonteesta ja käyttäytymisestä sekä oppii havaitsemaan mahdollisen vaaran tulkitsemalla koiransa reaktioita.
– Metsästäjä hakee koiran ja se saattaa toimia hyvin hirvelle. Tämmöinen testaus säästää koiran omistajaa ja lisää tietämystä. Ettei metsämies lähde kairaan tyhjää kävelemään 30 kilometrin päähän. Sillä asenteella, että nyt lähdin karhuja pyytään ja sitten koira ei pelaakaan. Nyt kun isäntä käy tässä, niin se näkee, mitä se hänen koiransa siellä metsässä haukkuu.
Testissä käytetään aitoja petojen hajuja, joten koiran reaktio on sama kuin tositilanteissa. Joukolla on kylmälaukussaan haisevaa tavaraa mm. hirven jalkaa ja karhun sisuskaluista ja suolista silputtuja paloja.
– Alussa minulla oli karhun paskaa, mutta siitä haju haihtui jo parissa päivässä.
– Näissä eläimissä on myös oikeat äänet.
Testiin voi osallistua kaikki koirat, myös monirotuiset ja rekisteröimättömät, eikä testiin ole ikärajaakaan. Luonnossakin petokohtaaminen voi sattua minkä ikäiselle koiralle hyvänsä.
Inga-Briitta Magga
TIETOLAATIKKO
Inarissa saatiin viime viikolla karhuja
Inarissa saatiin viime viikon loppupuolella kaksi karhua. Lemmenjoen kansallispuiston Tiiviskaidista ammuttiin uros karhu torstaina. Perjantaina Nellimin Kynsikaarajärveltä kaadettiin myöskin karhu ja sekin oli sukupuoleltaan uros. Itäisen poronhoitoalueen kiintiö on 75 karhua, josta on jäljellä 24 karhua. Itäiseen poronhoitoalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat sekä läntiseen poronhoitoalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat. Karhua (lukuun ottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) voidaan poronhoitoalueella metsästää kiintiön nojalla 20.8. – 31.10.2018. Karhun pentu ja sen emä ovat siis rauhoitettuja eikä niitä saa metsästää.