A-
A+
A-
A+
Ivalon sankarimuistomerkki
Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina ja päivä on kaikissa Suomen aluetta tai suomalaisia koskettaneissa sodissa, taisteluluonteisissa tehtävissä, rauhanturvatehtävissä kaatuneitten tai teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden muistopäivä.
Ennen talvisotaa Suomen puolustusvoimat oli viettänyt omaa lippujuhlapäiväänsä 16.toukokuuta, jolloin Suomen sisällissota päättyi. Talvisodan jälkeen puolustusvoimain ylipäällikkö sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim teki päivän viettoon muutoksen. Marsalkka Mannerheim määräsi toukokuun 1. päivänä 1940 antamassaan päiväkäskyssä, että tulevana toukokuun 16. päivänä ei enää järjestetä sotilaallisia juhlallisuuksia. Käskyssään Mannerheim määräsi tilalle uuden muistopäivän, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina kaatuneitten muistopäivänä. Tällä päätöksellään Mannerheim pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä ankaran talvisodan jälkeen.
Aluksi ylipäällikön käsky koski puolustusvoimia, mutta sittemmin päivä on laajentunut yleiseksi. Muistettavien sankarivainajien joukko on kasvanut vuodesta 1940 mm. jatkosodan ja Lapin sodan uhreilla. Myös YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneet suomaiset sotilaat kuuluvat nykyisin merkkipäivänä muistettaviin sankarivainajiin. Kaatuneitten muistopäivänä liputettiin aluksi siten, että osan päivästä lippu oli suruliputuksessa. Vuodesta 1995 alkaen on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä.
Lapin Sotaorpojen monivuotinen puheenjohtaja Mikko Virrankoski kertoi, että kaatuneiden muistopäivänä jokaisessa pitäjässä pidetään jumalanpalvelukset siten kuin ne nyt voidaan viettää. Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppele sankarihaudoille.
- Sotaorvot ja kaatuneiden orvot pyrkivät joka paikassa laskemaan seppeleet sankarihaudoille ja meidän toiveenamme on, että kaatuneiden muistopäivänä ensimmäisen seppeleen laskevat kaatuneiden omaiset, sanoo Mikko Virrankoski.
Virrankosken mukaan Lapin Sotaorpojen oli tarkoitus laskea seppele tänä vuonna Pellon sankarihaudoille mutta koronasta johtuen Pellon tapahtumaan ei osallistuta vaan jokainen seurakunta pitää oman tilanteeseen sopivan hiljaisen tapahtuman.
Mikko Virrankoski on talvisodan sotaorpo, hän on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Kauhavalta ja sieltä miehet menivat taistelemaan Taipaleenjoelle. Mikko Virrankosken isä kuoli 12. joulukuuta Taipaleenjoen taisteluissa, Mikon ollessa vain kolmivuotias. Hänen isänsä oli ensimmäinen kauhavalainen talvisodassa kaatunut. Virrankosken vaimo on sattumalta myös sotaorpo, hän on Muonion sotaorpoja ja hänen isänsä kaatui Alakurtissa.
Mikko Virrankoski on ollut aktiivisesti mukana niin valtakunnan kuin myös Lapin sotaorvoissa, nyt hänellä on menossa 14.vuosi Lapin alueen puheenjohtajana.
- Sotaorpous on elämänasenne, joka päättyy vasta sitten kun omat silmat sulkeutuvat.
Virrankoski sanoo, että kun sotaorvot menevät sankarihaudoille niin heillä on varmasti enemmän henkeä pelissä kuin sellaisilla, joiden isät eivät siellä ole.
- Olen Rovaniemen sankarihaudoilla miettinyt monta kertaa, että siellä on noin 50 kiveä, joiden alla ei ole ketään. Sellainen sotaorpo, joka tulee tämmöisen kiven luokse kukkia viemään tai kynttilää, hän varmasti miettii, että missä se isä mahtaa olla?
Kaatuneiden muistopäivänä järjestetään Jumalanpalvelus Inarin kirkossa sunnuntaina 15.5.2020 klo 11.00 ja seppeleenlasku Inarin sankarihaudoilla klo 12.00 alkaen. Tilaisuudet streemataan seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Lisätietoja Inarin kunnan kirkollisista tiedotteista.
Jari Haavisto
Uhrin ansiosta lippi liehuu
TIETOLAATIKKO
Kaatuneitten muistopäivää vietetty vuodesta 1940 alkaen toukokuun 3. sunnuntaina.
Marsalkka Mannerheim antoi 1.5.1940 päiväkäskyssään ohjeet muistopäivän vietosta.
Päivään kuuluvat jumalanpalvelus ja käynnit sankarihaudoilla.