Johtavan lääkärin koronatiedote
Saamelaismääritelmän muuttamisella ei saa syrjäyttää toisia saamelaisia
Mitä kuuluu karhumiehen syksyyn?
KHO-saamelaiset pitää poistaa vaaliluettelosta
Nuottareeskaa parempaa kalaa saa etsimällä etsiä
Lea dehalaš ahte girku gieđahallá vássán áiggi háviid mat laktasit sápmelaččaiguin meannudeapmái
Matkailuun kaivataan pelisääntöjä ja etikettejä – Inarijärven tulevaisuus huolettaa
Saamelaisen runoilija-aktivisti Niillas Holmbergin romaanin Halla Helle käännösoikeudet on myyty Ranskaan
Utsjoen kunnassa käynnistellään useita ÄRM-hankkeita 2929Uusilla toimenpiteillä pyritään parantamaan sekä paikallisten hyvinvointia että Utsjoen elinvoimaa
Otetaanko joukkoon, vai hylätäänkö loukkoon?
A-
A+
Viikon kysymys?
Kiinnostaako 800 kilometrin mittainen Lapinpolku?
Syyskuukausina Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine käyttää vapaa-aikansa mieluiten metsästykseen.
Inarin, Utsjoen, Sodankylän ja Enontekiön kunnanjohtajat puuhaavat 800 kilometrin vaellusreittiä.
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine, olisiko tällaiselle 800 kilometrin vaellusreitille kysyntää nyky-yhteiskunnassa?
– Tämän idean isä on Sodankylän kunnanjohtaja Petri Härkönen. Petri on kertonut tehneensä pitkiä kävelyjä Keski-Euroopan suunnilla, ja hän eräässä tapaamisessamme heitti, että mikseipä tällaista reittiä voitaisi tehdä myös Lappiin?
– Ja tännehän sellainen vaellusreitti sopisi. Täällä luonto on kaunista ja erilaisia vaeltajia kiinnostavia kulttuurikohteita on hurjan paljon. Tämä reitti palvelisi varsinkin sitä osaa matkailijoista, jotka eivät halua liikkua moottorikulkuvälineillä. Ajatuksena olikin, että kuntien läpi kulkevaa reittiä kuljettaisiin joko kävellen tai sitten pyörällä.
– Käveltäväähän tuollaisella reitillä olisi paljon, mutta sen kulkijat pystyisivät tukeutumaan kuntien paikallisiin majoitus- ja ravintolayrityksiin. Hyvin nukutun yön jälkeen, he voisivat sitten jatkaa matkaansa. Ja eihän matkailijan tarvitse pysytellä pelkästään tällä kyseisellä reitillä, vaan siitä voi hyvin poiketa tutustumaan muuhunkin meidän alueemme tarjontaan.
– Ja tämä projektihan on vielä alkuvaiheessa. Ajatus olisi selvitellä asiaa, esimerkiksi Lapin Liiton rahoituksella, jos sellainen saataisiin. Vastaavan kaltaiset reitit ovat hyvin suosittuja muualla maailmassa, ja myös täällä meillä Euroopassa, kuten esimerkiksi Santiago de Compostela pyhiinvaellusreitti. Lapinpolku ei olisi niinkään pyhiinvaellusreitti, vaan reitillä keskityttäisiin Lapin luontoon ja kulttuurihistoriaan.
Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti tunnetaan ympäri maailman. Nyt ei olla rakentamassa pyhiinvaellusreittiä, mutta olisiko siinä mahdollisesti teemaa tällekin reitille, vai onko luonnossa kulkeva reitti jo itsessään pyhiinvaellusreitti sellaista haluavalle?
– Enemmän tässä hankkeessa on ideana se, että matkailija pääsee tutustumaan puhtaaseen ja kauniiseen luontoon. Pitkää matkaa kulkiessaan ihminen pääsee hiljentymään omien ajatustensa äärelle. Eli idea on hieman samanlainen kuin tuollaisessa pyhiinvaellusreitissä, mutta täällä ihminen pääsisi kävelemään luonnossa niiden omien ajatustensa kanssa, mutta samalla hänelle olisi tasaisesti tarjolla reitin varrelta löytyvät matkailukohteet. Nyt ei siis puhuta sellaisesta ultravaeltamisesta teltan kanssa, vaan palvelut olisivat hyvin läsnä.
– Sen verran haluan tähdentää, että hanke vaatii vielä paljon suunnittelua, että se saataisiin turvallisesti toteutettua. Olemme pohtineet paljon sitä, että käveleminen esimerkiksi Nelostiellä ei ole kovinkaan turvallista. Miten pystymme yhdistämään turvallisten reittien kautta taajamat ja luontokohteet toisiinsa? Meidän täytyisi suunnitella reittiä siten, että turvallisuusnäkökulma pystyttäisiin huomioimaan mahdollisimman hyvin, ja tämähän on haaste täällä meillä pitkien välimatkojen Lapissa.
Uutisoimme alkuvuodesta, että Inarin kunta esitti Saariselkä-Ivalo-Inari -välille kevyen liikenteen väylää. Voisiko tämä toimia vaelluspolkuna reppuselkäkävelijöille ja -pyöräilijöille?
– Kovasti olisi toiveena, että pystyisimme tekemään kevyen liikenteen väyliä meidän taajamiemme välille, mutta niiden kustannukset tulevat olemaan erittäin suuret. Se on asia, johon tarvittaisiin joko valtion tai EU:n rahoitusta. Kunta pyrkii olla aktiivinen esimerkiksi Ivalon ja Inarin välin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Näkisin, että jos me jossain vaiheessa onnistuttaisiin saamaan rahoitus Ivalo-Inari -välin liikenneturvallisuuden parantamiseksi, niin sen yhteydessä olisi varmasti mahdollista parantaa myös kevyen liikenteen olosuhteita.
– On kuitenkin tunnustettava, että etäisyydet meidän keskustemme välillä ovat pitkät, ja helppoa tuollaisen väylän rakentaminen ei tule olemaan. Koskaan ei kuitenkaan pidä ajatella, että se ei olisi mahdollista. Me tarvitsemme tänne Pohjois-Lappiin lisää toimivia väyliä kävelylle ja pyöräilylle, sillä me tiedämme, että tämän tyyppinen matkailu on nyt lisääntymässä.
Onko korona-aika tuonut Lappiin normaalia enemmän reppureissaajia?
– Sanotaanko näin, että ylipäätään kotimaisia reissaajia on ollut todella paljon. Erityisesti kotimaiset matkailijat ovat nyt löytäneet Lapin, ja onhan liikkeellä ollut myös ulkomaalaisia reppureissaajia. Varsinkin nyt loppukesästä reppureissaajia on näkynyt olevan liikkeellä.
– On erityisen hyvä juttu, että kotimaiset matkailijat ovat tottuneet kulkemaan Lapissa korona-aikana. Nyt vain saamme toivoa, että tuleva talvi muistuttaisi hieman koronaa edeltäviä hyviä aikoja. Ainakin mitä olen haastatellut matkailuyrittäjiä, niin tulevan talven myynti on ollut vilkasta. Toivottavasti maahantulorajoitukset eivät ole niin vaikeita, että kansainvälisten matkailijoiden tulo estyisi.
Lapinpolku kulkisi usean eri kunnan alueella täällä pohjoisessa. Olisiko tässä uusi iskun paikka yli kuntarajojen ulottuvalle matkailuyhteistyölle?
– Varmasti, tämän tyyliset hankkeet ovat ehdottomasti kannattavia. Tällaisen reitin avulla pystyisimme hyödyntämään mahdollisimman paljon alueemme erilaisia luonnonympäristöjä ja kulttuurihistoriaa. Toivottavasti hanke liikahtaa eteenpäin, sillä kyseessä on kuitenkin melko poikkeuksellinen projekti. Toki Suomesta löytyy pitkiäkin pyöräily- ja retkeilyreittejä, mutta tällaista reitistöä, jonka varrella palvelut olisivat hyvin saatavilla, ei tietääkseni kovin montaa ole. Näen tässä ison potentiaalin kuntien välisen matkailun kehittämiselle.
Oletko sinä päiväreppuihmisiä?
– Noooooo, jonkin verran... Omat reissut ovat melkein poikkeuksetta sidottu metsästykseen ja kalastukseen. Joskus olen sanonutkin, että en tykkää kävellä metriäkään, ellei selässä ole asetta tai kädessä jonkin sortin onkivapaa. Ja jos tällaista tekemistä on siinä kyljessä, niin sitähän hilpasee huomaamatta toistakymmentä kilometriä päivässä.
– Pelkkä maisemien katsominen ja patikointi ei ole se minun juttuni. Vaimo pakotti minut käväisemään Otsamotuntureilla loppukesästä. Täytyy myöntää, että olihan se käymisen arvoinen reissu. Mutta kyllä se oudolta tuntui, kun ei ollut metsästyskamppeita mukana. Siinä sitä mentiin askel kerrallaan eteenpäin ihan vain maisemien vuoksi.
Joko metsästyskausi on korkattu tälle syksyä?
– Kyllä metsästyskautta on aloiteltu. Hirvihavaintoja ei vielä ole, mutta lintuhavaintoja sen sijaan on ollut jo jokunen. Metsot eivät vain tahtoneet oikein pysyä haukussa, eli niitä täytyy vielä odotella.
Mitenkä riekkojen laita, onko niitä näkynyt?
– Sen verran mitä olen itse liikkunut, niin olen nähnyt muutamia metsoja. Riekkoja en ole hirveästi nähnyt, mutta enpä minä ole vielä riekkomailla liikkunutkaan. Tässä juuri suunnittelin, että jos tässä jokunen vapaapäivä löytyisi, niin Petsikon suunnille sitä voisi lähteä riekkoja katsomaan.
Onko siika ollut syönnillä vielä näin syysaikaan?
– Siikaa en ole nyt syksyllä pyytänyt oikeastaan ollenkaan. Siianuistelukausi loppuu minun osaltani siihen, kun vedet alkavat kylmenemään. Nyt vaaput on vaihdettu suurempiin, ja kohdekala on sen myötä taimen. Taimenta on tullut uisteltua jonkin verran, hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Alamittaisia on tullut aika paljon, mutta mukaan on mahtunut myös jokunen syömäkala. Mitään suurempaa ei ole veneeseen vielä tullut, mutta kolme kappaletta sellaisia yli 50 cm kaloja on kuitenkin tullut otettua kotiinviemisiksi. Vielä sitä odotellaan, että se isompi nousisi veneeseen asti. Pari isompaa on ollut kiinni, mutta ne ovat olleet pyytäjäänsä nokkelampia.
Mitä pakastimesta löytyy talven varalle?
– Ennen jäiden tuloa pyrin saamaan vielä hieman siikaa tuonne pakkaseen saakka. En varaudu talveen hirveämmin kalojen osalta, sillä heti kun jäät tulevat, niin aloitan ahventen pilkinnän. Jos sopivaa tuuria käy, niin toivottavasti pakkaseen löytyisi myös hirvenlihaa. Hirviä tuntuu nyt olevan todella vähän, ja sehän tarkoittaa sitä, että se täytyy korvata poronlihalla.
– Teen syksyisin metsästysreissun myös kotiseudulleni Parkanoon, ja täytyy toivoa, että siltä tulisi saaliiksi esimerkiksi peuraa tai kaurista.
Millä mielin odotat koronasta irtautumista ja matkailun avautumista?
– Kovastihan sitä odottaa sekä henkilökohtaisesti että kunnan talouden, yrittäjien ja työntekijöiden näkökulmasta. Näyttää siltä, että olemme selvinneet koronasta kohtuullisen hyvin. On kuitenkin hankala täsmällisesti ennustaa verotuloja ensi vuoden osalta, kun kaikki riippuu niin paljon siitä, että pääsevätkö matkailuyritykset työllistämään täysmittaisesti, ja että riittääkö alueemme yrityksille kansainvälisiä asiakkaita.
– Toivottavasti maailma alkaa nyt avautumaan. Rokotuskattavuus on nyt iso kysymys, ja toivottavasti mahdollisimman moni sen rokotteen ottaa. Sitä kautta me saamme Suomea yhä enemmän auki, ja sitä kautta elinkeinoelämälle paremmat toimintaedellytykset täällä Inarin kunnan alueella.
– Tekisihän sitä itsekin mieli lähteä ulkomailla poikkeamaan tuossa ensi vuoden puolella. Kyllä tässä kovasti odotellaan, että tuo matkailu vähän joka suuntaan avautuisi.
Ville Vaarala
TIETOLAATIKKO
