A-
A+
A-
A+
Viikon kysymys?
Kelkkakansa on jo herännyt, mutta punaiset tikut puuttuvat vielä Ivalojoen jäältä.
– Meidän yhteistyökumppanimme Inarin kunta on mittonut jäitä Ivalojoelta, ja mittaustulosten mukaan jääpeitteen paksuus vaihtelee todella paljon. Jään paksuus vaihtelee kymmenestä kahteenkymmeneen senttiin. Olemme myös kyselleet ammattikalastajilta tilannetta Inarijärven osalta, kun hehän siellä aina ensimmäiseksi ovat menossa. Kalastajat kertovat jäätilanteen olevan hyvin heikko, selkäjäät ovat vahvuudeltaan 8-10 cm.
– Meidän omat miehet kävivät Inarin ja Ivalon välillä mittomassa niin sanottua rantareittiä ja sieltä alkoi löytymään sellaista 20 cm jäätä. Loppuviikosta, ehkä perjantaina, kun Inarin kunnan miehet käyvät tarkistamassa Ivalojoen ja jokisuun tilanteen, tiedetään että aloitetaanko Ivalo-Inari -rantareitin merkkaus. Toinen rantareitti on tietenkin se, joka lähtee tuonne Nellimin suuntaan. Mutta tässä vaiheessa en voi vielä luvata mitään, sillä mittaukset ovat kesken ja jään vahvuus tulee olla koko alueella vähintään 20 cm jonka jälkeen me aloitamme sen merkkauksen.
– Kun lunta ei ole jään päällä, niin toki pakkanen vahvistaa jäitä paljon nopeammin. Me elämme kohta tammikuun puoliväliä, ja jäätilanne on vieläkin näin huono. En tiedä sitten, että onko tällainen talvi sitä uutta normaalia, tilanne on kuitenkin tämä.
– Kun lumitilanne on näin vähäinen, niin kelkkailijoiden tulee käsitellä kulkupeliään hyvin varovaisesti. Maastossa kulkevat urat ovat tällä hetkellä hyvin petollisia. Niillä on todella hankala liikkua, ja minun mielestäni kaikkien tulisi nyt odottaa, että lumipeite vahvistuisi hieman. Puhun nyt lähinnä näistä erämaareiteistä, kuten Ivalo-Hammasjärvi-Inari -reitistä.
– Kyllä ainakin tällä hetkellä. Maastossa on erittäin hankala ajaa, sillä lunta on nyt todella vähän. Tämän lisäksi jääpeitteisillä alueilla täytyy olla todella varovainen, minä en itse lähtisi vielä niillä ajamaan. Ainakaan me Metsähallituksella ei vielä suositella kelkkailemaan lähtemistä. Silloin kun jäältä löytyy punaisia muovikeppejä, niin silloin reitti on turvallinen. Ainakin niiltä osin, kun pysytään sillä merkatulla reitillä. Kun näet punaisia tikkuja jäällä, niin silloin tiedät, että niiden alta löytyy vähintäänkin se 20 cm jäätä.
– Kun miettii esimerkiksi viime talvea, niin huomaa, että talvet eivät ole veljiä keskenään. Viime vuonna rantareitti Ivalosta Inariin oli merkattu jo jouluna. Tänä vuonna me olemme tuosta ajankohdasta kohta kuukauden jäljessä, eikä merkkausta ole vielä edes aloitettu. Joskus merkkaus päästään aloittamaan aikaisemmin, ja joskus myöhemmin. Yleisesti kun miettii näitä viimeisiä talvia, niin kyllä me olemme ihan selkeästi huomanneet, että merkkaus aloitetaan nykyään viikon taikka kaksi ”normaalia” myöhemmin. Viime vuosi oli poikkeuksellisesti niin sanottu ”vanhanajan talvi”.
– Luulen, että tällaisia talvia, jolloin merkkaus päästään aloittamaan vasta pitkästi tammikuun puolella, on joskus ollut. En ole kuitenkaan kirjannut jokaista talvea muistiin, niin en osaa nyt lonkalta mitään täsmävuotta sanoa. Mutta luulen, että tällaiset vuodet voi laskea ihan yhden käden sormilla. Metsähallitus on aloittanut jääpeitteisten alueiden merkkaukset vuonna 1987, eli jonkunlainen perspektiivi tuohonkin asiaan löytyy.
– On se sieltä kaivettu, ja pari työreissuakin sillä on jo ajettu. Täytyy sanoa, että vauhti oli erittäin hiljainen, melkein kävelemällä olisi päässyt nopeammin. Olimme joulukuussa liikkeellä, reissu täytyi tehdä päivänvalon aikaan ja matka oli kuitenkin niin pitkä, että täytyihän se kelkalla taittaa.
– Kun kevätaurinko paistaa, ja keli on kohdallaan, niin eihän sitä parempaa voi ollakaan. Keli ei kuitenkaan saa olla plussalla, jolloin lumi soseutuisi, vaan kyllä siinä täytyy olla pieni kantohanki kelkan alla.
– Kun työssä kelkka on työväline, niin vapaa-ajalla kun kelkan käynnistää, niin silloin painutaan kalalle. Vapaa-aikana en harrasta ollenkaan niin sanottua safarikelkkailua, vaan kyllä minä ajan kelkan aina joko juomus- tai pilkkiavannolle.
– En ole vielä laittanut. Normaalisti me olemme laittaneet juomukset itsenäisyyspäivänä tai itsenäisyyspäivän viikolla. Nyt ne on jäänyt laittamatta ja syy on selkeä – kavereilla on juomukset samalla suunnalla, ja he eivät ole saaneet sieltä kun muutamia yksittäisiä siikoja. Minun juomuspaikkani ovat sen verran kaukana, tuolla Väylän suunnalla, että en ole viitsinyt niitä sitten vielä laittaa pyyntiin. Jäänvahvuuskaan kun ei ole vielä kovin kummoinen, niin saahan ne avannot tehtyä hieman myöhemminkin.
– Kun kelkalla liikutaan, niin täytyy muistaa, että siellä liikkuu paljon muitakin. Täytyy ottaa huomioon muut kelkkailijat ja luontaiselinkeinonharjoittajat. Pysytään reiteillä, pidetään järki päässä, eikä häiritä turhaan luontoa.
– Sen olen huomannut, että tänä päivänä kelkkareittien muovikepit ollaan jätetty hienosti rauhaan. Ymmärrämme tietysti sen, jos keppi vahingossa sattuu menemään rikki, mutta on ollut niitäkin aikoja, jolloin merkkitikkuja ajettiin tarkoituksella rikki. Merkit ovat siellä syystä, ne ovat meidän kaikkien yhteisenä turvana.
Ville Vaarala
TIETOLAATIKKO