A-
A+
A-
A+
Kolumni
Inarin kunnanvaltuusto säntäsi juhannusviikolla kesälaitumilleen kehuen jälleen kerran miljooniin yltävät kunnan ja kuntakonsernin edellisvuoden ylijäämäiset tilinpäätökset ja samaan putkeen pois lähtevän kunnanjohtajan Toni K. Laineen. Toki se itsekin sai lähtijältä kehuja soljuvasta päätöksentekokokyvystä.
Laine ehti toimia Inarin kunnanjohtajana reilut viisi vuotta. Hän siis piti sen mitä lupasi työnhakuhaastattelussaan eli että tavoitteensa oli pysyä Inarissa ainakin seuraavat viisi vuotta. Nyt hän lähtee Kanta-Hämeen maakuntajohtajaksi, mutta kertoi perheensä toisen kodin jäävän Inariin ja että hänet taas ajoin siellä nähtäisiin. Kun ei tullut Tonista Lappiin ikijätkää, tuli sentään tykästynyt ja tykättykin käypäläinen.
Valtuuston puheenjohtaja Janne Tervahauta kiitteli Laineesta tulleen työvuosiensa aikana Inarin kasvot; kunnanjohtaja pilkkivapa kädessä mediassa ja hyvin verkostoitunut edunvalvoja kravattikaulaisen hallinnon kuvioissa. No, taisi se kravatti olla Tonin kaulassa siellä mediapilkilläkin – en ole ihan varma, mutta muistelen.
Ja kalastusteemaisen kravattineulan Laine sai valtuustolta lahjaksikin. Se oli valinta kunnanjohtajan läksiäislahjaa pohtineen toimikunnan kahdesta ehdotuksesta; se toinen oli puukko, mutta lahjoittajat arvelivat, josko puukolla olisi ollut vähemmän käyttöä. Niin, mitäpä sitä kalamies puukolla?
Inari ryhtyy Laineen lähtiessä hakemaan hänelle seuraajaa. Näillä näkymin ei miksikään määräajaksi, vaan ihan edelleen toistaiseksi. Kunnan organisaation ja taloudenkin kutistuessa soten eriydyttyä Lapin hyvinvointialueelle, Inarissa katsotaan siis kunnanjohtajamalli edelleen tarkoituksenmukaiseksi. Eikä siinä kaikki sillä kunnan hallinto-osastoa päinvastoin vahvistetaan valtuuston nyt päättämällä taloussuunnittelijan viralla. Inarilla on siis jatkossa hallinto-osastollaan kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talouspäällikkö, taloussuunnittelija sekä viestintä- ja yhteistoimintapäällikkö. Sitten lisäksi tarvitaan muita käytäntöjä pyörittävät hallinto- ja toimistosihteerit, atk-päällikkö sekä tätä nykyä myös tiedonhallinnan asiantuntija sekä hyvinvointikoordinaattori. Ruokapalvelujohtajakin taitaa liittyä hallinto-osaston alle.
Tuo taloussuunnittelijan viran tarpeellisuus tuli ajankohtaiseksi ainakin uuden taloushallintojärjestelmän takia. Kyseinen järjestelmä tai siihen siirtyminen kun ei ole ollut mikään niin onnistunut ratkaisu. Kunnanjohtajan mukaan uusi järjestelmä on tuottanut runsaasti lisätöitä kuten raportointeja ja lisäksi talousarvioiden laadinnassa on tapahtunut virheellisiä laskelmia aiheuttaen korjaustarpeita. Laineen mukaan taloushallintoon on sisältynyt kunnassa myös henkilöriski, sillä taloushallinnon edellyttämä osaaminen on jäänyt käytännössä talouspäällikön harteille.
Valtuustossa tähän taloussuunnittelijan viran perustamiseen kuultiin vain yksi puheenvuoro; perustamista kannattanut valtuutettu Eira Oikarinen kysyi kuitenkin mikä vaikutus sosiaali- ja terveystoimen siirtymisellä pois kunnalta vaikutti sen taloushallintoon. Kunnanjohtajan mukaan ei mitään, sillä sosiaali- ja terveystoimi oli tähänkin asti laatinut budjettinsa varsin ”autonomisesti” ja vieläpä oikein, joten siltä puolelta eivät työt keventyneet.
Jotain kevennystäkin kunnan hallintokoneistoon sentään tehtiin, kun valtuusto lakkautti Ivalon ala-asteen, yläasteen ja lukion rehtorin virat sekä perusti niiden tilalle yhden ja yhteisen Ivalon peruskoulun ja lukion rehtorin viran. Koulupuolella siis on kevennettävää.
Valtuuston ainut äänestys käytiin tällä kerralla saamen kieleen ja kulttuuriin liittyen. Valtuuston tehdessä päätöstä uuden kunnanjohtajan hausta, Kirsti Kustula esitti aluksi, että kunnanjohtajan pätevyysehtoihin lisättäisiin erityiseksi valintaperusteeksi saamen kielen taito. Sellaiseksi moista ei katsottu voitavan ottaa, koska se olisi rajannut ulos muut pätevät hakijat. Sen jälkeen äänestettiin, voitaisiinko saamen osaaminen liittää jotenkin kunnanjohtajan viran hakuilmoitukseen, ikään kuin se olisi tulevalle viranhaltijalle eduksi. Tämäkin torjuttiin äänin 23 - 4 Kustulan lisäksi Anni Koiviston, Maire Puikon ja Jaana Seipiharjun kannattaessa.
Inarin viime valtuuston ainut lakisääteinen asia oli siis kunnan viime vuoden tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauksien myöntäminen. Peruskunnan talous päätyi lopulta reilut 2,5 miljoonaa euroa plussalle ja koko kuntakonsernin osalta tulos oli lähes 2,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan suurin tytäryhtiö Inergia Oy kehräsi ”haasteellisissa” olosuhteissa noin miljoonan euron tuloksen.
Vaikka elettiinkin jo toista epävarmuuksien leimaamaa koronavuotta, muodostui siitä kunnanjohtaja Laineen mukaan lopulta kunnalle taloudellisesti elpymisen ja maltillisen kasvun tielle palaaminen. Laineen mukaan itse kunnan osalta valtion kuntatalouteen kohdistamat koronatukitoimet jatkuivat edelleen ja olivat osin jopa ”ylikompensaatiota”, joka näkyy lisänä myös kunnan positiivisessa tilinpäätöksessä.
Inarin suoranaiset koronan aiheuttamat lisämenot asettuivat noin 650 000 euron tasoon. Kunnan verotulojen positiivisessa kertymässä näkyi muun muassa valtion yhteisveroon antama kymmenen prosentin jako-osuuden korotus. Aluetaloudessa erityisesti matkailun elpyminen oli jopa yllättävän nopeaa vuonna 2021.
Kunnanjohtajan mukaan positiivista ja merkittävää oli Inarin väkiluvun kasvu. Viime vuonna suotuisa työpaikkakehitys sekä niin sanottu monipaikkaisuusilmiö nostivat kunnan väkiluvun jälleen yli 7000 asukkaan. Vuonna 2021 Inari oli suhteellisesti Suomen viidenneksi nopeimmin väkiluvultaan kasvanut kunta. Kehitys vaikutti jälleen myös asuntopulan pahenemiseen entisestään.
Veikko Väänänen
TIETOLAATIKKO