Kaamasen kyläkauppa sulkee ovensa
"Te olette rajajoukkojen miehiä"
Koska kelkkakansa pääsee ajamaan reiteillä?
Uudenjoen henki ei unohdu
Ihmisoikeudet ja saamelaiset
Inarin kunnan koronatiedote
Sami Giellagáldun inarinsaamen kielijaostoon Anna Morottaja ja Hannu Kangasniemi
Toistuva tuhkasade kiusaa Ivalon keskustassa
Lukijan kuva
Anna palautetta ja vastaa seurakuntakyselyyn!
A-
A+
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Anne Tuovila:
”Meillä on lautakunnassa tosi pätevä ja aktiivinen porukka”
-Jos korona-ajassa jotain hyvää on, niin sitten se, että sen aikana otettiin aikamoinen digiloikka koulumaailmassa. Toivottavasti asia vielä kehittyisi niin, että inarilaisnuori voisi tehdä jatko-opintoja vaikka Helsinkiin yhä enemmän etänä ja olisi vain määrätyt lähiopetuspäivät, pohtii Inarin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Anne Tuovila.
Kevään kunnallisvaalit lähestyvät ja Inarin sivistyslautakunnan jäsenten kausikin alkaa kääntyä loppusuoralle. Lautakunnan puheenjohtaja Anne Tuovila istuu miettimään takana olevaa lähes neljää vuotta ja hän sanoo olevansa aika helpottunut ja hyvillä mielin.
– Tässä on takana tosi suuria päätöksiä. Ivaloon rakennetaan koulukampusta ja tänäänkin otin muuten kuvan nosturista, olen oikein kerännyt kuvasarjaa työmaan etenemisestä. Ja pitää muistaa, että me ollaan saatu Ivalon koulukeskuksen lisäksi päätökset myös Inarin koulun rakentamisesta ja Sevettijärven koulun kunnostamisesta, joten isoja asioita on saatu aikaan.
Tuovila on seurannut hyvillä mielin Ivalon koulukeskuksen nousemista Ivalojoen rantaan.
– Se tulee hyvälle paikalle. Jotkut kyselivät aikoinaan minultakin, että eikö parempi paikka olisi kuitenkin ollut keskemmällä kylää urheilukeskuksen tai nykyisen yläasteen alueella. No, urheilukeskuksen paikallakin olisi ollut puolensa, mutta siinähän olisi tullut ainakin parin vuoden viive, että koulukeskukselle olisi sieltä saatu sopiva rakennuspaikka. Ja olen tosi onnellinen, että meillä uuden koulukeskuksen rakentaminen on jo näin pitkällä, eikä tarvitse odottaa, että mitä hallitus päättää.
– Nyt kun Suomessa vallitsee tämä viherhallitus, niin voi olla, että seuraavat koulut mitä tehdään, ovatkin niitä paljon puhuttuja puu- tai hirsikouluja. Mehän kävimme Pudasjärvellä katsomassa sitä hirsikappaleista tehtyä koulua, enkä minä ole vakuuttunut, että se nyt olisi sen parempi kuin muutkaan. Tietenkin ymmärrän, että Pudasjärvelle hirsikoulu tehtiin, kun hirsitehdaskin sattuu olemaan Pudasjärvellä.
Tuovila sanoo, että oli tosi silmiä avaavaa käydä Pudasjärvellä ja muuallakin katsomassa millaisia uusia kouluratkaisuja etelämpää löytyy.
– Pudasjärvellä lukiolaisilla oli huoli siitä, että he eivät oikein saa omaa rauhaa siellä koulussa, kun ei ole kunnolla rajattuja alueita. Meidän koulukampus rajautuukin niin, että siellä on jokaisella omat kulut ja ne ovat erillään. Tulee tässä mieleen se takavuosien taistelu, kun viitos- ja kuutosluokkalaisia oltiin siirtämässä ala-asteelta yläasteelle. Sehän oli ihan järjetön juttu ja minä pidin selvänä, että ei ala-astelaisia voi sinne siirtää, kun ei siellä ole mitään rajattuja alueitakaan.
Tuovila sanoo, että ei nähnyt mitään hyvää syytä siihen, että viides- ja kuudesluokkalaisia olisi siirretty yläasteelle.
– Jopa varhaiskasvatuspuolta oltiin viemässä sinne. Mitään kasvatuksellista syytä ei kyllä olisi ollut näille siirroille, enemmänkin siinä oli taustalla oppilasluvuilla pelaaminen, kun se oli aikaa, jolloin Törmäsen koulua oltiin lakkauttamassa. Onneksi sitten paljastui se yläasteen tilojen huono kunto ja lähdettiin painamaan päälle tätä koulukeskuksen rakentamista.
Koulu tulee toivomusten mukaan
Anne Tuovila sanoo odottavansa paljon Ivalon uudelta koulukeskukselta. Sen suunnittelussa on kuultu tarkoin myös nuorten sekä opettajien toiveita. Koulukiertue oli opettavainen siinäkin mielessä, että niissä uusissa kouluissa tuli vastaan joitakin pieniä lapsuksia, joista osattiin ottaa täällä Ivalossa opiksi.
– Tuli vastaan sellainenkin juttu, että yhdessä koulussa lasten tarjotinnostot oli tehty liian korkealle. Tuollaiset pienet yksityiskohdat on sellaisia asioita, jotka kannattaa hoitaa kuntoon jo suunnitteluvaiheessa. Ja akustiikan tärkeys tuli esille Rovaniemellä ja Sodankylässä.
– Kun Ivalon koulukampusta on suunniteltu, niin eivät tietenkään aivan kaikki vaatimukset ole olleet sellaisia, että ne voidaan huomioida, mutta kyllä minä sanoisin, että 98-prosenttisesti siitä tulee sellainen kuin on toivottu. Tämä on mahtava hanke siinäkin mielessä, että Lehto kyllä kuuntelee meitä ja me tiedetään koko ajan missä järjestyksessä rakentaminen etenee. Monessa kompleksissahan sitä koulua tehdään, ikään kuin lohkoina, ei sitä rakenneta ylhäältä alas kerralla kuten ennen koulut tehtiin.
Tuovila pitää hyvänä sitäkin, että koulukeskukseen tulee auditorio, jossa koululaiset voivat tehdä vaikka minkälaisia tapahtumia. Muutenkin Ivalon kylässä on tarvetta auditoriolle.
– Elokuvateatteri Aslakin suhteenhan oli kovat lakkautuspaineet takavuosina, mutta minä olin Aslakin puolella. Katsoin, että ei kunta ole niin köyhä, etteikö se voi Aslakin vuokraa maksaa. Silloin puhuttiin Aslakin huonosta ilmanlaadusta, mutta asia oli kuten minä epäilinkin, että kun ilmastokanavat puhdistettiin hyvin ja poistettiin sieltä lehdet ja muut roskat, niin ilman laatu saatiin kuntoon. Kun koulukeskukseen tulee nyt monipuolinen auditorio, niin voi olla, että Aslak jää nyt pois.
Koulutilat laajaan käyttöön
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja sanoo, että hänelle on ollut tärkeää myös se, että koulujen tiloista tulee muunneltavat.
– Sellainen järkiperäinen muunneltavuus on hyvä asia. Ei koulun tarvitse olla pinta-alaltaan niin mielettömän suuri, kunhan tiloja voi muunnella. Näin saadaan tehokkuutta tiloihin ja siellä on iltaisin hyvä harrastaa ja kansalaisopiston toimia. Kun kävimme Sevettijärvellä, niin sieltä jäi erityisesti mieleeni kyläläisten toiveet siitä, että koululla täytyy pystyä toimimaan kaikkien ja koulutilat saavat olla käytössä aamusta iltaan. Jos koululla on toimintaa koko ajan, niin sehän on vain hyvä siinäkin mielessä, että ilmastoinnit pyörivät koko ajan.
– Kun koulut saadaan valmiiksi, niin sen jälkeen onkin tärkeää, että meidän omavalvonta toimii. Olen miettinyt, että se vanhanaikainen talkkarimalli olisi hyvä päivittää tähän päivään. Tulee mieleen ne kokeneet talkkarit Törmäsen koulultakin, jotka tiesivät kaikki koulun jutut ja tiesivät, mille kulmalle kannattaa lunta pukata ja mihin taas ei, ettei tule mitään kosteusvahinkoa. Toki rakennuttajalla on omat vastuunsa ja ensimmäiset vuodet menee ihan hyvin, mutta pitemmän päälle oma talonmies voisi olla paikallaan.
Tuovilaa harmittaa nykytilanteessa se, että Inarin koululaiset joutuvat nyt toimimaan aika pienissä väistötiloissa.
– Kun kävin niihin tutustumassa, niin harmittihan se nähdä, että tilat ovat pienet, mutta totesimme porukalla, että ehkä tämän kestää, kun tämä on tilapäistä, väistötilat ovat kuitenkin terveet ja uusi koulu on tulossa.
Kouluruuan laatua seurataan
Kouluruuan laatu ja kouluille tulevien annoksien riittävä mitoitus olivat asioita, johon Inarin sivistyslautakunta kiinnitti huomiota etenkin kautensa alussa, kun koululaisten vanhemmilta tuli kouluruuasta palautetta.
– Kouluruokaan on kiinnitetty huomiota ja ennen kuin lautakunnan kausi loppuu, niin varmasti käymme vaikkapa Ivalon ala-asteella katsomassa mikä siellä on kouluruuan suhteen nyt tilanne. Se on vähän kuin semmoinen meidän tekemä pistari. Joku kyseli, miksi minä olen niin kiinnostunut kouluruokailusta. Minusta on selvää, että kun vanhemmilta tulee kyselyitä ja ihmettelyjä, miksi lapsi on nälissään, kun tulee kotia, niin asiaa täytyy ryhtyä selvittämään.
– Kouluruokailu on minulle sydämenasia kyllä senkin vuoksi, että kun lapsena kävin kuljetusoppilaana Törmäsen koulua, niin ei siellä alkuun edes välipaloja tunnettu. Jos koulu loppui kello 13, niin kuljetus tuli kello 15. Se oli isäni, joka ajoi välipalat maaliin ja sitten tuli jäätyneitä banaaneja, joita hakattiin välitunnilla ja tuli myös näkkileipää ja vettä.
Tuovila sanoo, että nuorisovaltuuston edustajia on tietysti syömässä lukiolla ja sieltä tulee reaaliajassa palautetta lautakuntaan näin myös NuVan kautta.
NuVaa kuunnellaan
Anne Tuovila sanoo, että hän yleensäkin antaa Inarin nuorisovaltuustolle suuren painoarvon ja NuVan edustaja on aina mukana jokaisessa sivistyslautakunnan kokouksessa.
– Nuvalaisella ei ole siellä päätösvaltaa, mutta häneltä pystyy suoraan kysymään jostakin koulumaailmaan tai nuorten elämään liittyvästä asiasta ja nuorihan tietysti sen asian myös tietää. Nuvalaisella on näin paljon painoarvoa lautakunnassa ja Inarin kunnassa.
Tuovila sanoo olevansa hyvin tyytyväinen sivistyslautakunnan toimintaan. Lautakunnassa istuu pätevää ja aktiivista porukkaa ja siellä keskustellaan asioista rauhallisesti yli puoluerajojen.
– Sitä ei ehkä moni tiedä, että juuri sivistyslautakunta saa hyvin paljon palautetta. Monenlaista huolta tulee esimerkiksi vanhemmilta ja koulumaailman puolelta. Kaikki se palaute käydään tarkoin läpi lautakunnan jäsenten ja sivistysjohtajan kanssa keskustellen. Lasten hyvinvointi on meille tärkeintä ja siinä ei silloin puoluepolitiikka saa merkitä mitään. Lautakunnan hyvästä hengestä kertoo aika paljon myös se, että äänestyksiä on ollut tosi vähän.
Tuovila ei malta olla kehaisematta, että sivistyslautakunta oli koronapandemian iskiessä päälle aallonharjalla etäkokousten järjestämisessä.
– Nyt meillä on ollut hybridikokouksia ja minä uskon, että hybridimalli kannattaa jättää päälle senkin jälkeen, kun korona helpottaa. Kokouksen pystyy järjestämään hybridinä oikein sujuvasti ja mukana voi olla vaikka olisi toisessa päässä Suomea.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja naurahtaa, että sivistyslautakunta on pyrkinyt olemaan myös edistyksellinen ja niinpä juuri sivistyslautakunta oli viime vuoden lopulla se, joka haastoi kuntakonsernin luottamuselimet laittamaan jouluruokailuun varatut määrärahat vähävaraisten lapsiperheiden jouluapuun.
– Meidän lautakunta heitti pallon, mutta joulukuun valtuustossahan siitä syntyi melkoinen show, kun yksi sun toinen halusi kerätä asialla irtopisteitä, Tuovila hymyilee.
Valtakunnanpolitiikasta pitää kiinnostua
Anne Tuovila ei ole vielä satavarmasti päättänyt, lähteekö hän mukaan tämän kevään kunnallisvaaleihin.
– Toisaalta tuntuu, että minulle tärkeät sivistyspuolen jutut on nyt saatu käyntiin ja ne ovat menossa jo maaliin. Toisaalta kunnallispolitiikka yhä kiinnostaa ja kun nyt olen saanut olla mukana Lapin liitossa, niin on nähnyt vähän suurempia kuvioita ja oppinut samalla, että meidän lappilaisten täytyy olla tosissaan kiinnostuneita myös valtakunnanpolitiikasta.
– Kyllähän se näin on, että tulevien kuntapäättäjien täytyy olla hyvin tarkkana edunvalvonnan kanssa ja seurata mitä tuolla Helsingissä päätetään, kun ne kaikki vaikuttavat meidän elämään. Esimerkiksi tämä sote aiheuttaa sen, että Inarin kunta ei juuri nyt voi tehdä mitään noille sotekiinteistöille, kun täytyy odottaa, että kuka ne omistaa, vai omistaako niitä kukaan.
Liikenneverotus kiinnostaa Tuovilaa, koska on selvää, että verojen ylläpito tai polttoaineen nosto asettaa lappilaiset eriarvoiseksi etelän kanssa. Jos ajoneuvoveroja nostetaan tai kilometriveroja tehdään, niin se tarkoittaa Inarille heti sitä, että työmatkat kallistuvat ja lääkärikäynnit keskussairaalaan tulevat inarilaisille kalliiksi.
– Edunvalvontaa tarvitaan, koska hyvin herkästi käy niin, että me maksamme täällä kaikesta enemmän kuin eteläsuomalaiset.
– Jos ajattelee maakuntavaaleja, niin kaikki yhdistyminen vaatii veronsa. Uusien päättäjien on erityisesti muistettava pitää ääntä meidän inarilaisten eduista. Jos meidän edunvalvojat siirtyy aina vain alaspäin, niin eivät he tiedä mitä täällä tapahtuu. Näinhän se valitettavasti tahtoo vain aina olla, että jokainen puoltaa ensisijaisesti sitä omaa reviiriään. Lapissa tulisi olla aina oman kunnan edustaja päätöksiä tehdessä, se on omavalvonnan takia erittäin tärkeää, sen olen huomannut Lapin liiton hallituksessa. Ja täytyy yrittää työstää asioita yhdessä Lapin muiden kuntien kanssa, sillä tavalla saadaan oma äänemme kuulumaan.
Tuovila kertoo, kuinka oli äskettäin lautakunnan puheenjohtajana mukana yhdessä etäfoorumissa, jossa kehäkolmosen sisäpuolen osallistuja selitti, että heillä laitetaan dösän penkkien selkänojaan hankkeen mainoksia ja hän arveli, että varmasti Ivalossakin juuri dösä on verraton paikka mainostaa asioita kuntalaisille.
– Minua nauratti ja sanoin, että ei se ehkä täällä niin onnistu, kun yksi linja-auto menee aamulla ja toinen ehkä illalla, niin ettei täällä se työmatkaliikennekään paljon perustu dösään. Tämäkin kertoo siitä, ettei etelässä oikein ymmärretä näitä meidän olosuhteita.
Lapin liitossa Tuovila on saanut olla pohtimassa Jäämeren rata-asioitakin ja niinpä hän sitten sai Rautatie-lehdestä lukea, että Anne Tuovilakin on Jäämeren rataa vastaan.
– En minä oikeastaan vastaan ole, vaan olen samaa mieltä kuin Inarin kunnanhallitus. Eli jos me itse saadaan tehdä täällä tarkoin tutkimukset ja miettiä tällä meidän monessa suhteessa herkällä alueella, että mistä se rata olisi viisainta vetää, niin en minä Jäämeren rataa vastusta. Mutta sellaista vastustan, että se vaan vedetään viivalla menemään Inarin kunnan halki jostakin.
Anne Tuovila sanoo, että koronasta huolimatta Inarin kunnalla menee nyt aika hyvin ja kunta varmasti pysyy omilla jaloillaan siihen asti, että pandemia menee ohi ja kansainvälinen matkailuvirta taas avautuu.
– Inarin kunta kehitti matkailua viisaasti ja sen tulovirran avulla me nyt selviämme tästä hiljaisesta ajasta. Kiinteistöverojakaan ei ole tarvinnut nostaa. Mutta miten matkailu taas nousee, niin siihen vaikuttavat kaikki polttoaineverot, ajoneuvoverot ja monet muut asiat.
Tuovila luki joulun alla Inarilaisesta, kuinka joku lähetti terveisiä kirkkovaltuutettu Tuovilalle.
– Vähän huvitti, kun enhän minä itseasiassa nyt ole kirkkovaltuustossa, kun aika ei enää ihan kaikkeen riittänyt, mutta ilman muuta seuraan myös seurakunnan juttuja. En minä hirveän innostunut ollut tästä seurakuntien yhdistymisestä, kun eihän se Inarille anna varsinaisesti mitään etua. Olenkin meidän kirkkovaltuutetuille sanonut, että pitäkää siellä silmät ja korvat auki, että mihin suuntaan yhdistyminen Inarin seurakunnan asioita vie.
– On yleensäkin niin, että mitä enemmän yhdistytään, niin sitä enemmän menetetään.
Tuovila on varma, että kun vaalien jälkeen valitaan uudet jäsenet Inarin sivistyslautakuntaan, niin haasteita riittää tulevallakin sivistyslautakunnalla.
-Yksi suuri asia on nuorten opiskelemaan lähtö peruskoulun ja lukion jälkeen. SAKK tarjoaa toisen asteen opintoja, mutta jos sieltä ei tarjontaa löydy, niin matka jatkuu vähintään Sodankylään, tai ehkäpä Rovaniemelle, tai aina Helsinkiin asti. Olen sitäkin miettinyt, että etelässä nuori voi löytää vaikka minkälaisen jatko-opiskelupaikan ihan kilometrin säteeltä, mutta Inarissa tilanne ei ole kovin tasa-arvoinen opiskelutarjonnan suhteen.
-Jos korona-ajassa on jotain hyvää ollut, niin se opetti suomalaiset etäopintoihin, se antoi digiloikan sille puolelle. Jos koronallakin joku tarkoitus oli, niin ehkä se oli tässä etäopintojen kehittymisessä. Toivottavasti tulevaisuudessa meidän nuoriso voisi yhä enemmän käydä toisen asteen opintoja kotoaan käsin etäopiskellen opintosuunnitelman mukaan ja olisi vain määrätyt lähiopetuspäivät, jolloin hän matkustaisi täältä vaikka Helsinkiin, visioi Inarin sivistyslautakunnan puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Anne Tuovila.
Jaakko Peltomaa
TIETOLAATIKKO
