Jari Sarre on Vuoden inarilainen
Kohti sopua, saamelaiskäräjälaissa vai saamelaisten kesken?
Nuorimies ja mönkijä
Hans Niittyvuopio on Inarin vuoden 2022 yrittäjä
Tunturi-Kiekon pelaajaesittely
Inarin vammaisneuvostoon esitetään myös kunnanhallituksen edustajaa
30 vuotta saamelaisten kansallispäivän juhlintaa
Tervetuloa utsjokelaiset ja ystävämme Sirmasta viettämään saamelaisten kansallispäivän juhlaa!
Tunturi-Kiekon pelaajaesittely
Tehdään Kevosta kansallispuisto
A-
A+
Metsähallitus muistuttaa kuntalaisia vastuullisesta ajamisesta Pohjois-Lapin maastoissa talvella
Luvan kanssa liikkeellä. Inarin, Utsjoen ja Enontekiön vakituiset asukkaat voivat tammikuusta alkaen hakea jälleen maksutonta lumipeitteisen ajan maastoliikennelupaa kotikunnassa sijaitseville valtion maille seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, kun uusi kiintiökausi alkaa. Metsähallitus haluaa muistuttaa moottorikelkoilla ajavia vastuullisesta toiminnasta. Tavoitteena on, etteivät paikalliset elinkeinot tai luonto kärsi maastoliikenteestä.
Kuva: Ville Vaarala
Metsähallitus on saanut palautetta, että lumipeitteiselle ajalle tarkoitettua kuntalaisten maastoliikennelupaa on käytetty Suomen kolmessa pohjoisimmassa kunnassa enenevissä määrin crossi-tyyppiseen ajoon umpilumessa ja tuntureilla. Lisäksi palautteen perusteella moottorikelkoilla on jatkettu ajamista kohtuuttoman pitkälle kevääseen ja maastossa on ajettu liian raskailla ajoneuvoilla.
Kuntalaisen maastoliikenneluvan tarkoitus on, että luvan saanut henkilö voi liikkua kotikuntansa alueella maastossa välttämättömissä asioissa ja luonnonhyödyntämistehtävissä, esimerkiksi liikkua kalastusvesille.
– Maastoliikennelupien ehtoihin on ensi vuoden alusta kirjattu tarkemmin, millaista ajoa luvalla saa tehdä. Moottorikelkkarallit tunturien päälle tai niin sanottu crossaus umpilumessa eivät ole vastuullista toimintaa. Turha ajelu haittaa niin paikallista porotaloutta kuin kuluttaa luontoa, aluepäällikkö Elina Stolt Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Metsähallitus muistuttaa, että lumipeitteen tulee olla vähintään 20 senttimetriä, ennen kuin maastoajo on luvallista. Moottorikelkka tai muu jalaksin tai teloilla varustetulla ajoneuvo saa painaa enintään 800 kiloa. Luvan käyttäjän täytyy varmistaa, ettei häiritse käynnissä olevia poronhoitotöitä eikä porojen vasontaa.
– Näin suojelemme arvokasta Lapin luontoa kulumiselta ja vähennämme riskiä, että maastoliikenne häiritsisi porotaloutta, Stolt sanoo.
Metsähallituksen vakiintuneen käytännön mukaan kolmen pohjoisimman kunnan vakituisille asukkaille myönnetään kotikuntansa alueella sijaitseville valtion maille maastoliikennelupa lumipeitteen ajaksi. Lupa ei koske kansallis- tai luonnonpuistoja. Kuntalaisten maastoliikennelupa perustuu eduskunnan lausumaan voimassa olevan maastoliikennelain voimaansaattamisen yhteydessä.
Yritystoiminnasta pitää aina sopia Metsähallituksen kanssa erikseen
Metsähallitus muistuttaa myös, että kuntalaisten maastoliikenneluvalla ei voi tehdä yritystoimintaa, kuten rekikuljetuksia, jos toiminnasta ei ole sopinut Metsähallituksen kanssa erikseen.
– Olemme saaneet palautetta myös siitä, että pelkillä kuntalaisten maastoliikenneluvilla tehtäisiin yritystoimintaa. Asetelma on epäreilu: osa yrittäjistä on toiminut oikein ja sopinut yrittämisestä valtion mailla Metsähallituksen kanssa, palautteen perusteella osa puolestaan ei ole toiminut oikein, Stolt sanoo.
Kuntalainen, hae maastoliikennelupaa tammikuussa
Kuntalaisten lumipeitteisen ajan maastoliikennelupia voi hakea tammikuusta 2023 alkaen, kun uusi Metsähallituksen maastoliikennelupia koskeva kiintiökausi alkaa. Inaria ja Utsjokea koskevia maastoliikennelupien hakemisessa neuvoo Metsähallituksen Ivalon palvelupiste. Enontekiötä koskien palvelee Tunturi-Lapin luontokeskus. Lumipeitteisen ajan maastoliikennelupaa kotikuntaan voi hakea myös Eräluvat-verkkokaupan kautta .
Kuntalaisen lumettoman ajan maastoliikennelupia erikseen määritetyille maastourille voi hakea asioimalla Metsähallituksen palvelupisteiden kautta. Enontekiötä koskien lumettoman ajan maastoliikennelupia urille myönnetään vasta maaliskuun alusta alkaen.
Palvelupisteet auttavat myös, jos kuntalainen haluaa kuntalaisen maastoliikenneluvan lisäksi sopia myös yritystoiminnasta Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla.
TIETOLAATIKKO
Yli 500 luonnossa liikkujan toimintaan puututtiin
Luvat kunnossa. Erätarkastaja Jani Suua tarkastaa metsästäjän aseen ja tarvittavat luvat.
Kuva: Katri Lehtola/Keksi
Metsähallituksen erävalvonta on ensimmäistä kertaa seurannut työnsä tuloksia reaaliaikaisesti koko vuoden. Uusi järjestelmä paljastaa, että 368 henkilöä rikkoi lakia luonnossa liikkuessaan ja 169 henkilöä narahti tarvittavien lupien puutteesta.
Tiedot ovat järjestelmästä saatuja ennakkotietoja, jotka varmistetaan alkuvuonna. Lisäksi kaikki loppuvuoden tarkastukset eivät välttämättä ole vielä päivittyneet. Lopullinen rikkeiden määrä voi siis olla ilmoitettua korkeampi.
Erätarkastajat ja valvojat tarkastivat valtion alueilla noin 10 000 luonnossa liikkunutta kulkijaa vuoden 2022 aikana. Heistä suurin osa oli kalastajia ja metsästäjiä, mutta erävalvonta tarkasti myös retkeilijöitä ja valvoi maastoliikennettä.
Yli sata tapausta johti sakkovaatimuksiin, 44 rikesakkoon ja 42:sta kirjattiin rikosilmoitus. Muut selvisivät huomautuksella.
– Erävalvonnan tarve kasvaa jatkuvasti. Metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn suosio on lisääntynyt viime vuosina selvästi, eivätkä kaikki muista hankkia tarvittavia lupia tai käyttäytyä vastuullisesti, erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo.
Erävalvonta oli jälleen vilkkaimmillaan kesällä ja syksyllä, jolloin eränkävijöitä ja muita luonnossa liikkujia tarkastettiin kuukausittain tuhatkunta. Kesällä erävalvontaa pitävät kiireisenä kalastajat ja retkeilijät, syksyllä metsästäjät. Erävalvonta tarkasti noin 3 100 kalastajaa tai heidän pyydyksiään ja 3 500 metsästäjää.
Tarkemmat tiedot valvonnassa paljastuneista uusista ilmiöistä kerätään vuosittaiseen erävalvontaraporttiin, joka julkaistaan alkuvuonna 2023.
