A-
A+
A-
A+
Helmikuun puumarkkinakatsaus
Pohjois-Suomen puukauppavuosi on käynnistynyt hieman viime vuotta vilkkaammin. Pohjois-Suomen yksityismetsistä ostettiin tammikuussa puuta 523 000 m3 (vuonna 2020 vastaava luku 456 000 m3). Lapissa puukauppa kävi tammikuussa hieman edellistalvea vilkkaammin ostomäärän ollessa 159 000 m3 (156 000 m3). Pohjois-Pohjanmaalla kauppa jatkui hyvää tahtia vuodenvaihteen pyhien yli ja tammikuun ostomäärä oli 264 000 m3 (192 000 m3), ja Kainuussakin päästiin 100 000 m3 ostomäärään (108 000 m3).
Hyvien talvikorjuukelien jatkuminen on tuomassa tienvarsille paljon harvennuksien kuitupuuta. Markkinoilla on kuitenkin rajallinen kapasiteetti ostaa, korjata ja varastoida puuta. Kysyntä painottuu edelleen tukkipuu-valtaisiin kohteisiin. Kuitupuusta sen sijaan on jo hieman ylitarjontaa.
Sellutehtaita ruokkivat edellisten talvien rästikohteiden korjuut sekä sahojen kasvavat sivutuotevirrat. Sahat käyvät liki täydellä kapasiteetilla. Hyvät korjuukelit ja kysyntä tukkipuulle ovat positiivinen asia, mutta valitettavasti tarjonta on painottunut liikaa harvennuksille. Tämä heikentää toisaalta sahojen tukkipuun saatavuutta ja toisaalta lisää harvennuskuitua markkinoille. Toimivat puumarkkinat pyrkivät tasapainottumaan automaattisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Puun kysyntä on ollut loppu- ja alkuvuodesta hyvä. Puukaupan ja hakkuiden suhteen pitää olla pitkällä aikavälillä tasapainossa, mutta loppuvuonna puun ostot lisääntyivät suhteessa nopeammin kuin hakkuut. Pystyvarastojen tasot ovatkin nousseet ja niitä puretaan nyt talvikorjuulla kiihtyvään tahtiin. Tämä voi aiheuttaa kuitupuusumaa tienvarsille, terminaaleihin ja tehtaille.
Puun ostotarve painottuu tukkivaltaisiin kohteisiin, joiden aiempi alitarjontatilanne on hieman helpottunut talven saapumisen myötä. Sahojen puustamaksukyky on parantunut, sillä sahatavaran hinnat ovat palanneet normaalille tasolleen. Loppuvuodesta sahatavaran hintojen nousu kiihtyi, mikä on ylläpitänyt tukkipuun kantohintoja. Toisaalta kuljetusrahtien hinnat ovat myös nousseet jyrkästi konttipulan takia. Sahateollisuus on ilmoittanut kaipaavansa myös investointeja kannattavuuden parantamiseksi, muuten vaarana voi olla tuotannon rajoittaminen.
Vuoden alku näyttää koronatilanteesta huolimatta metsäteollisuuden näkökulmasta hyvältä. Sellun ja kartongin kysyntä ja hintataso ovat olleet vahvassa nousussa. Koronatilanteen jatkuminen rasittaa kuitenkin voimakkaasti paperiteollisuutta, mikä voi johtaa tänäkin vuonna tuotannon supistuksiin. Markkinoilla on edelleen epävarmuutta. Metsäyhtiöiden näkymissä on kuitenkin havaittavissa jo positiivisempaa virettä, vaikka koko vuoden tulokset olivat edellisiä heikommat.
Puukaupan suunnittelussa on tärkeä tarjota markkinoille sellaista puuta, jolle on kysyntää. Mikäli näin ei toimita, syntyy yli- tai alitarjontaa, eikä markkinoiden tasapaino toteudu. Markkinat pyrkivät hoitamaan tilan-teen automaattisesti puun hinnoittelulla. Metsänomistajat eivät toteuta omaa hankintahakkuuta läheskään entisaikojen tapaan, jolloin hakkuut pystyttiin kohdistamaan juuri tiettyyn puutavaralajiin.
Puukaupassa metsänomistaja voi tukeutua oman metsänhoitoyhdistyksen apuun. MHY:n toimihenkilö on metsänomistajan puolella arvioitaessa puun myynnin ja korjuun toteuttamista joko MHY:n oman korjuuket-jun kautta tai etsimällä sopivimmat leimikot valtakirjakaupan kautta kilpailutukseen.
Puumarkkinatilanne voi vaihdella voimakkaasti alueittain, joten eri puutavaralajeilla ja hakkuutavoilla saattaa olla erilainen kysyntä alueesta ja ajankohdasta riippuen. Toimihenkilö tietää millainen kysyntä eri puutavaralajeille on tällä hetkellä. Markkinat ovat tasapainossa, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat!
TIETOLAATIKKO