A-
A+
A-
A+
– Kutsumme ministeri Lepän, ja myös muut asiaa valmistelevat ja siitä päättävät henkilöt, tutustumaan vallitsevaan tilanteeseen saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa. Haluamme näyttää, että hätä on suuri ja apu välttämätöntä, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Johanna Labba.
– Kutsumme ministeri Lepän, ja myös muut asiaa valmistelevat ja siitä päättävät henkilöt, tutustumaan vallitsevaan tilanteeseen saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa. Haluamme näyttää, että hätä on suuri ja apu välttämätöntä, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjät on neuvotellut asiasta maa- ja metsätalousministeriön kanssa 18.2.2022. Ministeriö ei tuolloin nähnyt tarvetta käynnistää porovahinkolain mukaista menettelyä, sillä ministeriön edustajien mukaan talven olosuhteita ei voida pitää poikkeuksellisena, koska sademäärät ovat olleet vähäisiä. Myöskään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä porokuolemien välttämiseksi ei ole ministeriössä valmistelussa.
– On ongelmallista, että ministeriö on tehnyt suuresti saamelaiseen poronhoitoon vaikuttavan päätöksen pelkkien sademäärien perusteella, toteaa 2. varapuheenjohtaja Leo Aikio.
– Vaikka lumipeitteen syvyys useissa kotiseutualueen paliskunnissa on kuluvana talvena ollut kohtuullinen, lumipeite on kivikova, minkä vuoksi porojen on monin paikoin mahdotonta kaivaa ravintoa. Se tarkoittaa, että porot lähtevät vaeltamaan rauhattomasti suotuisimmille laidunalueille ja niitä joudutaan sitten etsimään ja hakemaan. Lisäksi joidenkin paliskuntien alueella home on pilannut laajoilla aloilla poron käyttämän ravinnon. Kaikki nämä seikat tulisi ottaa ministeriössä huomioon porovahinkolain soveltamisesta päätettäessä, jatkaa Aikio.
TIETOLAATIKKO