A-
A+
A-
A+
– Komissiota on pitkään valmisteltu ja sen käynnistymistä odotettu. Me komissiossa uskomme, että prosessi voi jatkua hyvän ja aktiivisen vuoropuhelun hengessä. Vastaava prosessi on meneillään Ruotsissa ja Norjassa. Rajat ylittävä yhteistyö tuo merkittävää yhteisvaikutusta toimintaan. Tärkeintä on, että saamelaisyhteisöjen, valtaväestön ja komission välillä on luottamus siihen, että aidosti ollaan hakemassa totuutta ja tuomassa tapahtumia osapuolten arvioitavaksi. Työn loppuvaiheessa ehdotamme toimia, joilla voidaan saada parannuksia aikaan, komission puheenjohtaja Irja Jefremoff kertoo.
Valtioneuvosto asetti Saamelaisten totuus- ja sovintokomission yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa valtioneuvoston istunnossa 28. lokakuuta. Komission tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Siihen kuuluu viisi komissaaria, joista kaksi on asetettu valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.
Komission jäsenet ovat Heikki Hyvärinen, Irja Jefremoff, Kari Mäkinen, Hannele Pokka ja Miina Seurujärvi.
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin päämääränä on:
• Tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia.
• Selvittää, miten tämä vaikuttaa saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa.
• Ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.
• Lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana.
Psykososiaalinen tuki on olennainen osa Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumista.
Komissio laatii työstään raportin, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2023 mennessä.
TIETOLAATIKKO