Yötön yö ei tuo päivänvaloa Lemmenjoen ammattikullankaivajien ahdinkoon
Jarmo vaihtoi Kevitsan kaivoksen Autodiagnostiikka Ivaloon
Näätämön talvi oli maailmanparantajalle ikimuistoinen kokemus
”Kirstunvartijaksi tässä ollaan lähdössä”
Ivalojoki ei ole ollut näin kuiva miesmuistiin
YU- ja liikuntakerhot Ivalon kentällä
Leena Hirvonen Kainuun Sanomien uudeksi päätoimittajaksi
Ivalon ala-asteen Erasmus+ projekti siiryy oppilaiden mukana yläasteelle
Kuka tuntee pojat?
Inarin kunta pohtii vielä syksyllä maksutonta aamiaista koululaisille
A-
A+
Sähköautolla pärjää Inarin kunnassa
Jouko Lappalainen pitää Teslan kehittyneestä teknologiasta. – Autohan on melkein kuin tietokone, jossa on renkaat alla. Auto toimii myös ikään kuin valvontakamerana siinä paikalla missä se seisoo, sillä se kuvaa 360 asteen laajuudella ympäristöään. Eli jos joku kävisi esimerkiksi monottamassa autoa, niin hänet näkisi sitten valvontakuvasta, Lappalainen sanoo.
Jouko Lappalainen osti sähköauton vuosi sitten helmikuussa. Ajokilometrejä miehen Teslaan on kertynyt reilussa vuodessa 30 000.
– Edellisessä autossa alkoi tulla jonkin verran vikoja, ja minä päätin, etten enää jaksa alkaa sitä korjailemaan. Edessähän oli uuden auton ostaminen, ja pohdin kauan aikaa, että pitäisikö laittaa sellainen hybridiauto. Puntaroin asiaa pitkään, ja jossain kohtaa päätin kokeilla sähköautoa.
Sähköautot eivät olleet Lappalaiselle entuudestaan kovinkaan tuttuja.
– Ajattelin, että jos auto ei sovi näille leveysasteille, tai jos en jostain syystä ala siitä tykkäämään, niin kyllä siitä nyt eroon aina pääsee. Pienten kommervenkkejen kautta minä kuitenkin opin tämän kanssa touhuamaan, ja olen kyllä tykännyt joka ikisestä kilometristä jonka olen tällä ajanut. Tämä on paras auto, joka minulla on ikinä ollut, Lappalainen kehuu.
Lappalainen kertoo sähköauton olevan tilava, käyttökuluiltaan edullinen ja nopea.
– Mitä muuta sen auton pitäisi olla? Ja eihän sähköauto eroa pääpiirteittäin polttomoottoriautosta millään tavalla, auto on auto, tässä vaan käyttövoima on eri. Sellaisia näkyviä ja kuuluvia eroavaisuuksia toki löytyy jonkin verran. Minun autostani ei kuulu mitään muuta ääntä, kuin renkaiden humina. Sähköauton moottori ei pidä minkäänlaista ääntä. Minulla on käytössä kitkarenkaat, joten nastatkaan eivät kolise auton alla.
– Toinen eroavaisuus löytyy kaasua polkastaessa. Sähköauto kiihtyy hillittömän nopeaa, siinä ei ole minkään sortin pykällyksiä, vaan voimalinja on suora – auto vastaa viiveettömästi kaasun polkaisuun. Se on aivan erilaista, kuin polttomoottoreilla varustelluissa autoissa. Onhan tämä kätevä peli kaupunkiajossa ja ohitustilanteissa, Lappalainen kertoo.
Lappalaisen mukaan monia kiinnostaa se, että miten sähköauto sopii Lapin arktisiin olosuhteisiin. Sähköautoilijan mukaan jykevillä akuilla varustettu menopeli lähtee käyntiin aina, myös paukkupakkasella.
– Akuston kanssa ei ole ollut pakkasella mitään ongelmia. Huippupakkasilla ohjaustehostin oli hieman jäykkä, mutta ei tässä ole oikeastaan muuta ongelmaa. Auton akusto on kuin huipputehokas patteri, eli sitä ei pakkanen haittaa ja auto lähtee oikeastaan aina liikkeelle, jos akuissa on virtaa.
– Kun minä talvella lähden kotoa Keväjärveltä ajelemaan kohti etelää, niin minun täytyy pysähtyä Rovaniemellä lyömään akusto lataukseen. Talvimaan aikaan täysillä akuilla pääsee 350 kilometriä, ja kesällä 450 kilometriä.
– Akuston lataus on hyvin vaivaton prosessi, auton saa kytkettyä roikkaan sekunnissa, ja saman verran kestää kun sen ottaa siitä pois, Juha Nyström kertoo.
Edullinen ajaa
Juha Nyström on ajanut 2020 vuosimallin Nissan Leafilla seitsemässä viikossa 9 000 kilometriä. Entinen ”museomoottoriauto” vaihtui vuoden alussa sähköautoon.
– Minä laitoin tämän sähköauton aivan mielenkiinnosta. Minulla oli yhdessä vaiheessa hybridiauto, jolla pääsi 45 kilometriä sähkönvoimalla. Kun kävin koeajamassa tätä Nissania Rovaniemellä, niin tämä oli viikon päästä minun kotipihallani Menesjärvellä. En ole tätä mukavampaa autoa vielä löytänyt. Voimaa on suhteettomankin paljon tällaiseen autoon, ja myös tämä auton hiljaisuus on hyvä asia. Ja onhan tällaista matalan painopisteen autoa oikein mukava ajella talvella.
– Ihastuin jo hybridissä siihen, että siinä voiman tuotto oli aivan eri luokkaa kuin normaalissa dieselautossa. Se oli yhdistettynäkin jo aikamoinen tykki, mutta ei se nyt aivan tällainen silti ollut. Sähkömoottorissa kun ei ole minkään näköistä viivettä, ja vääntökäyrä on heti lähdöstä loppuun asti sama, niin sehän tässä sähköautossa viehättää.
Nyström kertoo, että sähköautoa ajetaan pääsääntöisesti vain yhdellä polkimella. Jarrupoljin toki löytyy, mutta sen käyttö on hyvin harvassa.
– Kaasun kun löysää, niin auto ottaa sellaisen jarrutustoiminnon päälle, minkä aikana se lataa auton akustoa. Tällä kun menee isoja mäkiä valumalla alas, niin siinä on ihan rahan arvoista merkitystä. Virtaa saattaa kertyä akkuihin parinkin kilometrin verran lisää yhden ison mäen aikana.
Nyströmin mukaan Ivalo-Rovaniemi-Ivalo -reissulle tulee sähköautolla hintaa noin 11 euroa.
– Ajokulut pyörivät tällä hetkellä siinä 2,2 euron tienoilla sataa kilometriä kohti. Eli onhan tämä aivan naurettavan halpa auto ajaa. Kun Ivalosta lähtee Rovaniemelle, niin minä ruukaan pysähtyä Sodankylässä kahvilla. Sodankylän Seolla on ilmainen latauspiste, ja siinä kun juo kahvit ja puraisee leivän, niin akut ehtivät latautua sen muutaman kymmentä prosenttia. Rovaniemeltä taas löytyy muutamasta paikkaa vähän tehokkaammat laturit, joissa auton saa ladattua 40 minuutissa täyteen. Tuollainen lataus maksaa arviolta sen 6-8 euroa. Ja eihän tuota aikaa tarvitse autossa istua, vaan sen voi käyttää asioiden hoitamiseen tai vaikka shoppailuun.
– Latausverkon kanssa ei ole minun mielestäni mitään ongelmaa. Toki on tärkeää, että latausverkot kehittyvät myös täällä Suomen Lapissa, mutta kyllä se sähköauto toimii täällä pohjoisessa ihan yhtälailla.
– Tässä sähköautossa on suhteellisen iso akku, jonka toimintasäde on talvisin, noin -15 asteen pakkasella 300 kilometriä ja huippupakkasilla, -37 asteella 250 kilometriä. Kesäajasta minä en osaa sanoa, kun en ruukaa perustaa omia mielipiteitäni huhupuheeseen. Kyllä se minun täytyy ensiksi itse ajella tuo tuleva kesä läpitte, ja raportoida siten, kun on omaa faktatietoa taskussa, Juha Nyström naurahtaa.
”99 prosenttia latauksista tapahtuu kotipihassa”
Lappalainen muistuttaa, että vaikka auto itsessään on arvokas, niin sillä ajaminen on erittäin halpaa.
– Olen ajanut tällä autolla nyt vähän reilun vuoden, enkä ole joutunut käyttämään tätä kertaakaan huollossa.
– Fakta on kuitenkin se, että 99 prosenttia latauksista tapahtuu sähköautoilijan kotipihassa. Lataan autoa kotisähkön hinnalla aina yön aikana. Maksullisia latauksia olen käyttänyt alta 100 eurolla. Tosi monessa paikassa pääsee vielä tänä päivänä lataamaan auton ilmaiseksi. Bensa-autoa et pääse missään lataamaan ilmaiseksi, onhan tässä sellainen etu. Minun kuluni 30 000 kilometrissä on tullut maksamaan alta 1000 euroa. Kävin tankkaamassa toista autoa 80 eurolla ja oikein hirvitti se hinta. En kyllä enää raskisi vaihtaa tätä sähköautoa pois.
Ajamatta p****a
Inarin kunnasta löytyy vasta kourallinen sähköautoja. Kasvotusten saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, mutta somessa vastaan on tullut myös suuret määrät törkyä.
– Kommentointi on ollut aika kirjavaa tuolla somen puolella. Yleensä eniten siellä on äänessä he, jotka eivät ole koskaan ajaneet, saatikka olleet sähköauton kyydissä. He tietävät autoista eniten, ja tuuttaavat samalla sen negatiivisimman puolen esille. Mutta siitä porukasta, jotka ovat itse käyneet sähköautolla ajamassa, niin he ovat olleet yllättyneitä siitä kuinka mukava niitä on käyttää, Nyström huokaisee.
– Eihän tämä auto meidän perällä vielä kaikille sovi. Jos päivittäinen ajomatka on yli 250 kilometriä, niin ehkä se tankilla käyminen on vielä se helpompi vaihtoehto. Mutta kuinka moni suomalainen ajaa päivässä yli 200 kilometriä?
– Ja yksi puute tuli vielä mieleen. Tämän hintaluokan (~40 000 euroa) autoon saa laittaa vetokoukun, mutta sillä ei saa vetää perässä mitään. Toki vetokoukkuun saa laittaa esimerkiksi polkupyörän kiinni, mutta kärryn kanssa painorajat paukkuisivat yli. Tämä ei kuitenkaan ole minun ainoa autoni, joten sen vuoksi tuo rajoitus ei ole minulle niin iso ongelma.
Ville Vaarala
TIETOLAATIKKO
Koska siirryt sähköautoon?
Jaakko Joentakanen
– Nyt sattuikin kohdalle ajankohtainen aihe, sillä juuri tätä kysymystä olen pohtinut viime päivinä. Edessäni on nimittäin vasta nyt ensimmäisen oman auton hankinta. Muutettuani valtakuntamme eteläiseen päätyyn, ei sille toistaiseksi ole ollut tarvetta. Junat ja bussit kulkevat näppärästi keskustaan, naapurikaupunkiin ja tarvittaessa Ivaloonkin asti. Nyt ajatus omasta kulkupelistä ja sen tuomasta vaivattomuudesta polttelee kuitenkin sen verran, että Nettiauto aukeaa kännykän selaimessa vähän väliä.
– Sähköauto on kieltämättä toimiva ratkaisu pääkaupunkiseudun kaupunkiralliin, mutta pitkät yhtämittaiset ajot Suomen halki ja ympäri Norjan rannikkoa ovat asia erikseen. Tyhjä akku ja hinauspalvelun odotus Varanginvuonon pohjoispuolen serpentiinitien laidalla ei kuulosta omaan makuuni houkuttelevalta yhdistelmältä. Siispä, toistaiseksi sähköauto jää hyllyyn.
– Sen sijaan olen hieman tunnustellut, millainen olisi hybridiautojen maailma. Muutaman artikkelin luettuani olen yllättynyt positiivisesti ja pari vahvaa ehdokasta onkin jo osunut kiikareihin. Riittävä toimintavarmuus, pienehkö kulutus ja kohtuullinen hinta saavat harkitsemaan ensiautoksi jotain perinteisestä poikkeavaa.
Leevi Olli
– Olen kuullut, että sähköautolla ei pystyisi vetää peräkärryä, ja minun korviini tuollainen laitos ei kuulosta oikein edes autolta. Minä liikun paljon mettällä, ja auto saattaa seisoa tienposkessa useammankin päivän. Pääsisköhän sitä enää reissun jälkeen sillä sähköautolla kotia?
– Olen kokeillut joskus ajaa Teslalla. Auto on brändätty niin sanotuksi ”ökyautoksi”, mutta ei se tehnyt minuun sen suurempaa vaikutusta. Toki sähköautoissa viehättää se fakta, että niissä voima on suoraa siinä kaasupolkimen takana – kun kaasua painaa, niin silloin mennään. Mutta kuten sanoin, ei tuo minuun kovin kummoista vaikutusta tehnyt.
– Hybridiauto voisi olla minulle täyssähköautoa parempi vaihtoehto. Se olisi sellainen välimallin etappi, sillä en ole niistäkään aivan täysin vakuuttunut. Eli vastaus kysymykseen: Kyllä tässä tarvitsee vielä muutama vuosi mennä, että voisin laittaa itselleni sähköauton. Ja jos tuttavapiirissä alkaisi näkyä hybridi- tai sähköautoja enemmän, niin ehkä se mieli siitä muuttuisi.
– Jos kysymys olisi ollut sen sijaan, että käytätkö mieluummin puu- vai sähkökiuasta, niin olisin ehdottomasti vastannut, että puukiuasta!
Mika Siivikko
– En oo ihan heti laittamassa. Sanotaan näin, että sähköautojen kehitys on vielä niin alkutekijöissään, että en hyppää vielä tuohon kelkkaan. Toimintavarmuus ja -säde ovat mielestäni talvisaikaan melko mitättömiä, ainakin jos vertaa tarvittavaan latausaikaan. Tämä homma kuulostaa minun korviini niin nurinkuriselta. Helsingin sisällä hehkutetaan sähköautoja, ja täällä meidän korkeuksilla osa ihmisistä ei pääse yhdellä latauskerralla edes ruokakauppaan.
– Kaikki vouhottavat ilmaston lämpenemisestä, ja kun suomalaiset ottavat niin sanonut vihreän linjan käyttöön, niin silläkö se maailma pelastuu? Se on tällä hetkellä täysin utopiaa. Jokainen meistä suojelee luontoa varmasti itselleen sopivassa mittakaavassa. Siihen en kuitenkaan usko, että Suomen sähköautot pelastaisivat tämän planeetan.
– Inarin kunnassakin kun pihamaita tiirailee, niin lähes jokaisesta löytyy peräkärry. Eihän sitä kärryä päivittäin tarvita, mutta jos mökille pitää lähtiä, ja kelkka ja reki laittaa kärrylle matkaan, niin on se vähän naurettavaa hommaa, että pitäisi käydä naapurilta kysymässä dieselautoa lainaan.
– Ja näistä polttoaineverotuksista. Kyllä minä ratikalla matkustaisin jos sellainen täältä Ivalosta löytyisi. Ja olisihan se mukava käydä kaupassa metrolla. Mutta meidän perältä näitä hienouksia ei löydy, ja tämän vuoksi meidän täytyy ajaa ja tankata itse omat ajoneuvomme. Jos hallitus antaa takautuvasti muutamia kymppejä, niin sekö se sitten on reilua? Taas lappilaiset ovat tässä huippuhyvässä hallituksen ideoimassa hankkeessa kärsijöitä.
– Uskon, että tulevaisuudessa sähköauto on varteenotettava ajoneuvo, mutta minulle se ei ole vielä sitä. Myönnetään nyt kuitenkin sen verran, että enhän minä ole paljoa sähköautolla ajellut, mutta tarinoita olen kavereiltani kuullut.
