Aluksi joulukuu, joulukausi 2021, juovlamánnu 2021

Jou­lu­kuun il­to­jen täh­ti­tai­vas on sa­mas­sa asen­nos­sa kuin lop­pu­ke­sän yö­tai­vas: Ori­on, Här­kä, Ajo­mies ja Kak­so­set sekä Nie­i­da Kä­reg Ison Hir­ven sar­vis­sa ovat jäl­leen kes­kei­ses­sä ase­mas­sa il­ta­tai­vaan nä­ky­mi­nä.

Täy­si­kuu lois­taa 19.12. Hä­rän täh­dis­tös­sä.

Tal­vi­päi­vän sei­saus on 21.12.

Kuu­kau­den koh­de: Jou­lu­me­te­o­rit. Me­te­o­reis­ta Ge­mi­ni­dit (4.-20.12., mak­si­mi yöl­lä 13./ 14.12.) ja Ur­si­dit eli Pie­nen Kar­hun me­te­o­rit (17. - 26.12., mak­si­mi 22.12.) ovat nii­tä jou­lu­kuun täh­den­len­to­ja, joi­ta voi ha­vai­ta siis jou­lu­kuun al­ku- ja lop­pu­puo­lel­la.

Jou­lui­nen Ark­ti­sen Ai­ka­va­el­luk­sen reit­ti on mitä il­mei­sim­min ek­soot­ti­sim­mil­laan: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien

Täh­ti­tai­vaan ajan­koh­tai­sen kar­tan mil­le päi­väl­le ja kel­lo­na­jal­le ta­han­sa voi hank­kia ne­tit­se Ur­san si­vul­ta: https://www.ur­sa.fi/tai­vaal­la/tah­ti­kart­ta

Tammikuu, uudenvuoden kuukausi, ođđajagimánnu 2022

Ori­o­nin koo­kas ja hy­vin hah­mot­tu­va täh­ti­ku­vio hal­lit­see nyt il­ta­yön täh­ti­tai­vas­ta. Sa­mal­la Ison Hir­ven täh­ti­ku­vio on myös hah­mo­tel­ta­vis­sa sa­moi­hin kel­lo­nai­koi­hin. Ple­ja­dit eli "Nie­i­da kä­reg" on se­kin hy­vin esil­lä kaa­mok­sen "ajan­näyt­tä­jä­nä" osa­na Isoa Hir­veä.

Ju­pi­ter-pla­neet­ta on hy­vin nä­ky­vis­sä il­ta­tai­vaal­la, jo­ten sitä voi edel­leen kat­sel­la vaik­ka kau­ko­put­kin. To­sin se nä­kyy tam­mi­kuun ede­tes­sä huo­nom­min.

Maa-pla­neet­ta on vuo­tui­sel­la au­rin­ko­mat­kal­laan lä­hin­nä Au­rin­koa eli pe­ri­he­lis­sä 4.1. klo 8.55, vaik­ka toi­sin­han tuon ku­vit­te­li­si ole­van. Maan ja Au­rin­gon vä­li­mat­ka on tuol­loin 147,1 mil­joo­naa ki­lo­met­riä.

Lä­him­män täh­tem­me Au­rin­gon nä­en­näi­nen ylä­reu­na nou­see Uts­jo­en ho­ri­son­tin ylä­puo­lel­le 17.1., jol­loin kaa­mok­sen sel­kä­kin al­kaa jäl­leen tait­tua.

Me­te­o­reis­ta Kvad­ran­ti­dit ovat vuo­den en­sim­mäi­nen ja yk­si vuo­den kol­mes­ta run­saim­mas­ta täh­den­len­to­par­vis­ta, jon­ka pa­ras ai­ka ha­vain­noil­le lie­nee tiis­tai­na 4.1. aa­mu­yöl­lä.

Mut­ta eh­kä mie­len­kiin­toi­nen seu­rat­ta­va on edel­leen Ori­o­nin täh­ti­ku­vio su­mui­neen ja sen pu­nai­nen jät­ti­läis­täh­ti Be­tel­geu­se (täh­ti­ku­vi­os­sa ylä­va­sem­mal­la ole­va täh­ti). Täh­den etäi­syys on vii­mei­sim­pien ar­vi­oi­den mu­kaan noin 620 va­lo­vuot­ta meis­tä, jo­ten sil­miim­me nyt tu­le­va valo on läh­te­nyt siel­tä mat­kaan al­ku­puo­lel­la 1400-lu­kua eli on var­sin ”kes­ki­ai­kais­ta” va­loa.

Kuu­kau­den koh­tee­na on ”Täh­den jää­mis­tö” eli M1 eli Ra­pu­su­mu Hä­rän täh­dis­tön Ti­an­gu­a­nin vie­res­sä. Vuon­na 1054 kii­na­lai­set huo­ma­si­vat Val­koi­sen tii­ke­rin täh­dis­tös­sä vie­raan täh­den, joka erot­tui kirk­kaim­mil­laan tai­vaal­la jopa kes­kel­lä hei­nä­kuis­ta päi­vää. Tämä Ra­pu­su­mu on kii­na­lais­ten tuol­loin ha­vait­se­man su­per­no­van jään­ne.

Toi­saal­ta ”Elin­kel­poi­sen pla­nee­tan ke­sä­lu­kio” avaa il­moit­tau­tu­mis­si­vun­sa Ke­sä­lu­ki­o­seu­ran net­ti­pal­ve­lus­sa tam­mi­kuun lop­pu­puo­lel­la 25.1. : https://ke­sa­lu­ki­o­seu­ra.fi/kurs­si­toi­min­ta/ke­sa­lu­ki­ot/

Ark­tis­ta ai­ka­va­el­lus­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa si­tä­kin myös ne­tis­sä: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien.

Helmikuu (etymologia on epäselvä), guovvamánnu

Tai­vaan kirk­kaim­mak­si sa­not­tu täh­ti Si­rius löy­tyy il­ta­yös­tä ete­läi­ses­tä ho­ri­son­tis­ta, jol­loin sa­mal­la Ori­on on kes­kei­sin täh­ti­ku­vio lou­nai­sel­la tai­vaal­la. Niin­pä yh­dek­si kuu­kau­den koh­teek­si voi­daan ni­mit­tää ”Täh­tien keh­toa”, Ori­o­nin suur­ta kaa­su­su­mua M42. Sen si­säl­lä syn­tyy edel­leen uu­sia täh­tiä. Kes­kel­lä su­mua on Tra­pet­sik­si kut­sut­tu pie­ni täh­ti­jouk­ko, jol­la on ikää vain noin 300 000 vuot­ta.

Var­si­nai­se­na kuu­kau­den koh­tee­na ovat kui­ten­kin Bode ja Si­ka­ri: Ison Kar­hun ga­lak­si­pa­rit Bode, M81 ja Si­ka­ri, M82 löy­ty­vät eh­kä hel­poi­ten Ota­van laa­ti­kon vas­tak­kais­ten nurk­ka­täh­tien Phec­dan ja Dud­hen avul­la täh­ti­kart­taa hyö­dyn­tä­en.

Ju­pi­ter on ka­to­a­mas­sa Au­rin­gon lois­tee­seen, jo­ten pal­jain sil­min ha­vait­ta­vien pla­neet­to­jen suh­teen täh­ti­tai­vas on La­pis­sa var­sin anee­mi­nen.

Jää­su­mu­ja, kan­gas­tuk­sia ja ref­rak­ti­oil­mi­öi­tä (tait­tu­mi­sil­mi­öi­tä) näh­dään pak­kas­ke­leil­lä mm. jär­vien jään yl­lä. Hel­mi­äis­pil­vi­ä­kin on näh­tä­vil­lä vä­rik­käi­nä au­rin­gon­las­kun ja -nou­sun suun­nis­sa.

Lei­jo­nan täh­dis­tös­sä Al­gie­ba on kak­sois­täh­ti ja sen kom­po­nen­tit erot­tu­vat kau­ko­put­kel­la orans­si­se­na ja kel­tai­se­na: mo­lem­mat ovat jät­ti­läis­täh­tiä. Re­gu­lus­kin on hy­vin nä­ky­vil­lä.

Elin­kel­poi­sen pla­nee­tan ke­sä­lu­ki­on si­vu­ja kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa ohei­ses­ta lin­kis­tä, il­moit­tau­tu­a­kin sen kaut­ta voi: https://ke­sa­lu­ki­o­seu­ra.fi/kurs­si­toi­min­ta/ke­sa­lu­ki­ot/ ja Ark­ti­nen ai­ka­va­el­lus on tar­jol­la myös ne­tit­se: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien.

Maaliskuu, joutsenen kausi, njukčamánnu

Pla­neet­ta­tai­vas on maa­lis­kuus­sa hy­vin anee­mi­nen eli käy­tän­nös­sä pal­jain sil­min ei nii­tä näy La­pin tai­vaal­la.

Lei­jo­nan sel­ke­äs­ti hah­mo­tet­ta­va täh­ti­ku­vio on ete­läs­sä il­ta­yös­tä. Sen kirk­kain täh­ti Re­gu­lus muo­dos­taa yh­des­sä sen ylä­puo­lel­la ole­van Lei­jo­nan ”pään” kans­sa sir­pin ta­pai­sen ku­vi­on.

Ke­vät­päi­vän­ta­saus on 20.3.. Au­rin­ko on tuol­loin Ka­lo­jen täh­dis­tös­sä ja siir­tyy ek­lip­ti­kan ylit­se tai­vaan­pal­lon poh­joi­sel­le puo­lis­kol­le. Tuos­ta het­kes­tä läh­tien päi­vä al­kaa sel­ke­äs­ti pi­de­tä Ylä-La­pis­sa ri­va­kam­min kuin muu­al­la Suo­mes­sa. Re­von­tu­lia nä­kyy ti­las­tol­li­ses­ti eni­ten ke­vät- Ja syys­päi­vän­ta­saus­ten ai­koi­hin, kun Maan mag­neet­ti­nen ak­se­li on koh­ti­suo­ras­sa Au­rin­gon suun­taa vas­taan.

Uts­jo­el­la jat­kuu Ark­ti­sen Ai­ka­va­el­luk­sen to­teut­ta­mi­nen yh­teis­työs­sä mm. Met­sä­hal­li­tuk­sen kans­sa. Vas­tuul­li­sen mat­kai­lun pe­ri­aat­teen mu­kai­ses­ti Oh­ce­jo­ga Uts­jo­en Ur­sa ry toi­voo mu­kaan myös mat­kai­lu­y­rit­tä­jiä sekä po­ro­ta­lou­den ih­mi­siä ja mui­ta asi­as­ta kiin­nos­tu­via: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien

”Elin­kel­poi­sen pla­nee­tan ke­sä­lu­ki­o­si­vuil­ta” voi kat­soa il­moit­tau­tu­mi­soh­jei­ta: https://ke­sa­lu­ki­o­seu­ra.fi/kurs­si­toi­min­ta/ke­sa­lu­ki­ot/

Huhtikuu, hankikausi, cuoŋománnu

Huh­ti­kuus­sa ovat vii­mei­set pi­me­ät täh­tiy­öt koko Suo­men alu­eel­la. Uts­jo­el­la vii­mei­nen ke­vään pi­meä yö on 10.4..

Ha­loil­mi­öi­tä nä­kyy ke­vääl­lä var­sin run­saas­ti. Ark­ti­sen Ai­ka­va­el­luk­sen pro­jek­ti edis­tyy Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien, ja il­moit­tau­tu­mi­sia ”Elin­kel­poi­sen pla­nee­tan ke­sä­lu­ki­oon” ote­taan vas­taan si­vul­la: https://ke­sa­lu­ki­o­seu­ra.fi/kurs­si­toi­min­ta/ke­sa­lu­ki­ot/

Toukokuu, vasojen kausi, miessemánnu

Au­rin­ko nou­see Uts­jo­en ho­ri­son­tin ylä­puo­lel­le 16.5., jon­ka jäl­keen se pais­taa yh­tä­jak­soi­ses­ti noin kak­si ja puo­li kuu­kaut­ta las­kien seu­raa­van ker­ran 28.7. Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lusp­ro­jek­ti ke­hit­tyy edel­leen Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien , ja il­moit­tau­tu­mi­sia Elin­kel­poi­sen pla­nee­tan ke­sä­lu­ki­oon ote­taan vas­taan: https://ke­sa­lu­ki­o­seu­ra.fi/kurs­si­toi­min­ta/ke­sa­lu­ki­ot/

Kesäkuu, kesäkausi, geassemánnu

Ke­sä­päi­vän sei­saus on 21.6.. Au­rin­ko on tuol­loin Hä­rän täh­dis­tös­sä ja on tuol­loin myös kor­keim­mil­laan poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la. Kra­vun kään­tö­pii­ril­lä 23. le­vey­sas­teel­la Au­rin­ko on kes­ki­päi­väl­lä pään yl­lä eli ze­nii­tis­sä.

Ark­ti­sen po­lun vii­meis­te­ly al­kaa ol­la val­mis ke­sä­kuun lo­pul­la: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien.

Elin­kel­poi­sen pla­nee­tan ke­sä­lu­ki­oon il­moit­tau­tu­mi­sen lop­pu­het­ket­kin al­ka­vat ol­la kä­sil­lä: https://ke­sa­lu­ki­o­seu­ra.fi/kurs­si­toi­min­ta/ke­sa­lu­ki­ot/

Heinäkuu, heinäkausi, suoidnemánnu

Maa on au­rin­go­nym­pä­rys­mat­kal­laan ap­he­lis­sa eli kau­im­pa­na Au­rin­gos­ta 4.7. klo 10.11., jol­loin etäi­syys Au­rin­koon on noin 152,1 mil­joo­naa ki­lo­met­riä. Uts­jo­el­la Au­rin­ko las­kee en­sim­mäi­sen ker­ran ke­sän ai­ka­na 28.7., jol­loin run­saan kah­den kuu­kau­den päi­vä kään­tyy taa­sen il­taan.

Ark­ti­nen ai­ka­va­el­lus on par­haim­mil­laan: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien ja Elin­kel­poi­sen pla­nee­tan ke­sä­lu­kio käyn­nis­tyy Uts­jo­en Ke­vol­la 25.7. ja jat­kuu hei­nä­kuun lop­puun: https://ke­sa­lu­ki­o­seu­ra.fi/kurs­si­toi­min­ta/ke­sa­lu­ki­ot/. Tuo ke­sä­lu­kio jat­kaa toi­min­taan­sa sit­ten So­dan­ky­län ge­o­fy­sii­kan ob­ser­va­to­ri­ol­la ai­na 5.8. saak­ka.

Elokuu, karvan luomisen kausi, borgemánnu

Uts­jo­el­la ei vie­lä­kään ole pi­me­ää yön vai­het­ta. Näin ol­len ai­noa kun­nol­la ha­vait­ta­va tai­vaan il­miö on it­se asi­as­sa Au­rin­ko.

Elo­kuun näyt­tä­vim­mät me­te­o­rit ovat Per­sei­dit, joi­den pa­ras­ta ha­vain­to­ai­kaa on lau­an­tain aa­mu­yö 13.8. Ark­ti­sen Ai­ka­va­el­luk­sen rei­tit ovat va­el­luk­sil­le val­miit: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien ja Elin­kel­poi­sen pla­nee­tan ke­sä­lu­kio toi­mii vie­lä So­dan­ky­län ob­ser­va­to­ri­ol­la per­jan­tai­hin 5.8. saak­ka.

Syyskuu, syyskausi, čakčamánnu

Syys­päi­vän­ta­saus on 23.9. ja Au­rin­ko siir­tyy sa­mal­la tai­vaan­pal­lon ete­läi­sel­le puo­lis­kol­le. Lop­pu­kuus­ta Ylä-La­pis­sa­kin al­ka­vat yön täh­det nä­kyä, sil­lä pi­me­ää on jo 6 tun­tia. Lou­nais­ta täh­ti­tai­vas­ta hal­lit­see Ke­sä­kol­mio: Jout­se­nen De­neb, Lyy­ran Vega ja Kot­kan Al­tair. Myös Lin­nun­ra­dan kaar­tu­mi­nen tai­vaan­kan­nen ylit­se on näh­tä­vil­lä lop­pu­kuus­ta myös Ylä-La­pis­sa.

Pla­nee­tois­ta Ju­pi­ter on op­po­si­ti­os­sa 26.9. ja nä­kyy hy­vin eri­tyi­ses­ti puo­len yön jäl­keen. Sa­tur­nus nä­kyy se­kin ete­län suun­nal­la puo­len yön jäl­keen.

Kuu­kau­den koh­de: Man­te­rei­nen pil­vi. Tämä Lin­nun­ra­dan täh­ti- ja kaa­su­su­mu­pil­vi, Poh­jois-Ame­rik­ka-sumu löy­tyy Jout­se­nen täh­dis­tös­tä De­neb-täh­den lä­het­ty­vil­tä.

Re­von­tu­li­a­kin saat­taa ol­la jo näh­tä­vil­lä, vaik­ka Au­rin­gon pilk­ku­toi­min­ta on edel­leen eh­kä vie­lä vä­häis­tä. Mut­ta Au­rin­gon ko­ro­na­pur­kauk­set saat­ta­vat edes aut­taa re­von­tul­ten esiin­ty­mis­tä run­saam­min­kin.

Ark­ti­sen Ai­ka­va­el­luk­sen reit­ti on käy­tet­tä­vis­sä: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien

Lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi, golggotmánnu

Lo­ka­kuun il­toi­na on Ke­sä­kol­mi­on li­säk­si ete­läi­sel­lä tai­vaal­la näh­tä­vil­lä eri­tyi­ses­ti Pe­ga­suk­sen ne­liö ja And­ro­me­dan ga­lak­si. Näi­den ala­puo­lel­la ovat "ve­si­täh­dis­tön" Ka­lat, Va­las­ka­la ja Ve­si­mies.

Me­te­o­rei­ta­kin al­kaa ol­la Ylä-La­pin tai­vaal­la­kin nyt pa­rem­min nä­ky­vil­lä: Dra­co­ni­dit, Ori­o­ni­dit ja Tau­ri­dit an­ta­vat re­von­tul­ten ohes­sa vaih­te­lua täh­ti­tai­vaan usein­kin var­sin staat­ti­seen nä­ky­mään.

Ju­pi­ter on nä­ky­vis­sä koko il­lan ku­ten Sa­tur­nus­kin, joka to­sin on var­sin ma­ta­lal­la ete­län suun­nal­la. Mars-pla­neet­ta on aa­mu­var­hai­sel­la var­sin kor­ke­al­la ja kuun lop­pu­puo­lel­la sen kirk­kaus kas­vaa Si­rius-täh­den luok­kaan.

Osit­tai­nen au­rin­gon­pi­men­nys on 25.10. puo­len päi­vän tie­noil­la ja Uts­jo­el­la pi­men­nys on jäl­leen ker­ran Suo­mes­sa suu­rim­mil­laan klo 13.18 noin 69%.

Kuu­kau­den koh­de: Hel­ve­ti­os ja Di­mi­dium. Hel­ve­ti­os eli 51 Pe­ga­si löy­tyy Pe­ga­sus­ne­li­ön oi­ke­al­ta kyl­jel­tä ja on juu­ri ja juu­ri näh­tä­vil­lä pal­jain sil­min ( 5,5 man­gi­tu­dia). Hel­ve­ti­os on au­rin­gon­kal­tai­nen täh­ti, jol­ta löy­det­tiin pla­neet­ta vuon­na 1995. Tämä täh­teä kier­tä­vä pla­neet­ta sai ni­mek­seen Di­mi­dium ja on mas­sal­taan noin puo­let Ju­pi­te­ris­ta. Löy­tä­jät Ma­yor ja Qu­e­loz sai­vat löy­dös­tään No­be­lin vuon­na 2019.

Pe­rin­tei­nen vuo­sit­tai­nen kan­sain­vä­li­nen ta­pah­tu­ma on ava­ruus­viik­ko, joka ajoit­tuu jäl­leen 4. - 10.10. päi­vil­le. Mit­kä asi­at ovat tuol­loin kes­ki­ös­sä, se sel­ven­nee pa­ria kuu­kaut­ta en­nen. Ark­ti­sen Ai­ka­va­el­luk­sen ta­pah­tu­ma kuu­luu olen­nai­se­na osa­na ava­ruus­vii­kon oh­jel­maan: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien

Marraskuu, kaamoskausi, skábmamánnu

Au­rin­gon ylä­reu­na vai­puu Uts­jo­en ho­ri­son­tin ala­puo­lel­le 25.11. ja po­laa­riyö eli kaa­mos al­kaa. Seu­raa­van ker­ran päi­vän­sä­teet nä­ky­vät sit­ten va­jaan kah­den kuu­kau­den pääs­tä 17.1.2023.

Jät­ti­läisp­la­nee­tat Ju­pi­ter ja Sa­tur­nus nä­ky­vät il­ta­tai­vaal­la, to­sin Sa­tur­nus var­sin ma­ta­lal­la ete­läi­ses­sä ho­ri­son­tis­sa. Mars on näh­tä­vil­lä Hä­rän täh­dis­tös­sä koko ajan kir­kas­tu­en kuun lop­pua lä­hes­tyt­tä­es­sä.

Pe­ga­sus­ne­liö ja And­ro­me­da ovat il­ta­tai­vaan kook­kai­ta ete­läi­siä koh­tei­ta, mut­ta idän suun­nal­ta kier­ty­vät Ison Hir­ven mer­kit­tä­vim­mät täh­dis­töt, Här­kä, Kak­so­set, Per­seus ja Kas­si­o­peia sekä osa Ori­o­nia ja Ajo­mies­tä ja myös Ple­ja­dit (Nie­i­da kä­reg) an­ta­vat kat­so­jal­le pien­tä ai­vo­voi­mis­te­lua hah­mot­taa Iso Hir­vi syys­tal­ven tai­vaal­la.

Kuun täy­del­li­nen pi­men­nys­ta­pah­tu­ma on 8.11., mut­ta ta­pah­tu­man nä­ky­mi­nen sy­vim­mil­lään ei Suo­mes­sa on­nis­tu, vain lop­pu­vai­heen osit­tai­nen pi­men­nys saat­taa ol­la näh­tä­vil­lä hy­vin vaa­ti­mat­to­ma­na Uts­jo­el­la.

Me­te­o­reis­ta Le­o­ni­dit ovat pe­rin­tei­ses­ti ne täh­den­len­not, joi­ta voi 17/18.11. yöl­lä nä­kyä run­saam­min­kin.

Kuu­kau­den haas­teel­li­nen koh­de: Nä­kö­tes­ti tai­vaal­la. Ple­ja­dit eli Mes­sier 45 eli Seu­la­set eli Nie­i­da kä­reg eli Väi­nä­möi­sen vir­sun­jäl­ki on avoin täh­ti­jouk­ko, iäl­tään noin 100 mil­joo­naa vuot­ta. Sii­hen kuu­luu noin 500 täh­teä, mut­ta pal­jain sil­min nii­tä voi ha­vai­ta ta­val­li­ses­ti seit­se­män, mut­ta tark­ka­nä­köi­sim­mät hy­vis­sä olo­suh­teis­sa jopa 15 täh­teä. Us­ko­mus­ten mu­kaan lu­ku­mää­rä ker­too jäl­jel­lä ole­vien elon­päi­vien mää­rän vuo­si­kym­me­ni­nä.

Ark­ti­sel­la Ai­ka­va­el­luk­sen po­lul­la kos­mok­sen ole­mus sekä käy­tän­nös­sä et­tä te­o­ri­as­sa on var­mas­ti ta­jun­taa rä­jäyt­te­le­vä ko­ke­mus: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien

Joulukuu, joulukausi, juovlamánnu

Jou­lu­kuun il­to­jen täh­ti­tai­vas on sa­mas­sa asen­nos­sa kuin lop­pu­ke­sän yö­tai­vas: Ori­on, Här­kä, Ajo­mies ja Kak­so­set sekä Nie­i­da Kä­reg Ison Hir­ven sar­vis­sa ovat jäl­leen kes­kei­ses­sä ase­mas­sa il­ta­tai­vaan nä­ky­mi­nä.

Pla­neet­ta Mars on op­po­si­ti­os­sa 8.12. ja si­jait­see Hä­rän täh­dis­tös­sä. Ju­pi­ter ja Sa­tur­nus ovat il­ta­tai­vaal­la, mut­ta Sa­tur­nus nä­kyy jos nä­kyy tuol­loin ko­vin hei­kos­ti ete­läi­ses­sä ho­ri­son­tis­sa.

Täy­si­kuu lois­taa 8.12. se­kin Hä­rän täh­dis­tös­sä, jo­ten se häi­rit­see Mar­sin op­po­si­ti­o­vai­heen nä­ky­vyyt­tä.

Tal­vi­päi­vän sei­saus on 21.12.

Kuu­kau­den koh­de: Pa­ho­lai­sen täh­ti. Per­seuk­sen täh­ti Al­gol on lii­tet­ty mil­loin hir­vi­öön, mil­loin vam­pyy­riin ja mil­loin it­se pa­ho­lai­seen. Se se­lit­tyy täh­den kirk­kau­den jak­sol­li­sil­la muu­tok­sil­la noin kol­men vuo­ro­kau­den jak­sos­sa. Täl­löin kirk­kaus vaih­te­lee 2.3 ja 3,5 man­gi­tu­din vä­lil­lä. Al­go­lin kirk­kaus on mi­ni­mis­sään esim. 18.12. klo 21.01 ja 21.12. klo 17.50. Täh­den pi­men­nys­jak­so tun­net­tiin jo mui­nai­ses­sa Egyp­tis­sä. Kos­ka Al­gol on to­si­a­si­as­sa kol­mois­täh­ti ja sen kak­si kom­po­nent­tia kier­tää toi­si­aan si­ten, et­tä Maas­ta kat­sot­tu­na ne peit­tä­vät vuo­roin toi­sen­sa.

Jou­lui­nen Ark­ti­sen Ai­ka­va­el­luk­sen reit­ti on mitä il­mei­sim­min ek­soot­ti­sim­mil­laan: Ark­ti­nen Ai­ka­va­el­lus – Va­el­lus läpi ai­ka­kau­sien

Täh­ti­tai­vaan ajan­koh­tai­sen kar­tan mil­le päi­väl­le ja kel­lo­na­jal­le ta­han­sa voi hank­kia ne­tit­se Ur­san si­vul­ta https://www.ur­sa.fi/tai­vaal­la/tah­ti­kart­ta

Ju­ha­ni Har­jun­har­ja, Oh­ce­jo­ga Uts­jo­en Ur­sa ry