Saamelaiskäräjälain uudistamisen eteneminen sekä saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettaminen ovat nostattaneet saamelaisia koskevat aiheet julkiseen keskusteluun. On erittäin hienoa, että saamelaisille tärkeät aiheet puhuttavat laajasti ja monet tahot ovat kiinnostuneita Suomen valtion alkuperäiskansapolitiikasta.

Haluan kiittää jokaista rohkeudesta osallistua julkiseen keskusteluun. Näkyvästi esillä olevat saamelaiset voivat usein kohdata häirintää ja vihapuhetta, joten ei ole itsestäänselvyys, että yksittäiset ihmiset ilmaisevat mielipiteensä julkisesti.

Keskustelun lisääntyessä on tärkeää muistaa, että sekä kasvokkain että sosiaalisen median ja lehtien palstoilla käydyissä keskusteluissa on syytä kiinnittää huomiota kunnioituksen ja luotettavuuden periaatteisiin. Tämä ohjenuora on tärkeä aiheesta riippumatta, mutta erityisesti silloin, kun kyse on vähemmistöasemassa olevasta alkuperäiskansasta, josta on suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen rasistisia ja virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin pohjautuvia asenteita. Keskustelua ei siis ole syytä värittää esimerkiksi toisten kokemuksia vähättelemällä tai väärillä tiedoilla.

Haluan myös muistuttaa keskustelijoita Saamelaiskäräjien roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevia asioita. Saamelaiskäräjät tekee valtavasti työtä saamelaisen kulttuurin säilymisen ja kehittymisen eteen - sen eteen, että myös tulevat sukupolvet voivat elää saamelaista elämää.

Saamelaiskäräjien toimielimiä ovat saamelaiskäräjien kokous, hallitus, puheenjohtaja, asiantuntijalautakunnat ja yhteistyöelimet. Sihteeristö jakaantuu saamen kielen toimistoon, koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon sekä yleiseen toimistoon. Yleisen toimiston alaisuudessa toimivat kulttuurikeskus Sajoksen palveluyksikkö ja sosiaali- ja terveysyksikkö sekä saamelainen lastenkulttuurikeskus, musiikkikeskus ja alkuperäiskansojen elokuvakeskus. Lisäksi yleisen toimiston piiriin kuuluu elinkeinoihin, oikeuksiin, ympäristöön, kansainvälisiin asioihin, viestintään, kulttuuriin, nuorisoon ja hallintoon liittyvä toiminta. Saamelaiskäräjien kautta myönnetään myös tukea saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon.

Työ kielen ja kulttuurin eteen on monipuolista ja vaikuttaa saamelaisten arkipäivään. Esimerkkinä haluan mainita saamenkielisten oppimateriaalien tuottamisen, joka vaikuttaa saamelaislasten ja -nuorten yhdenvertaisuuden toteutumiseen koulutusjärjestelmässä. Oppimateriaalien puute kuormittaa myös opettajien työtä. Oppimateriaalituotanto on laahannut jäljessä puutteellisten resurssien vuoksi, mutta ensi vuodelle Suomen hallitus on esittänyt määrärahaan tuntuvaa korotusta, jolla tilannetta voidaan korjata. Tämä on pitkän työn tulosta. Vastaavaa työtä tehdään monella sektorilla mm. edistämällä kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuutta, tukemalla kielten siirtymistä sukupolvelta toiselle, vaikuttamalla saamenkielisten palvelujen turvaamiseen sote-uudistuksessa ja niin edelleen.

Saamelaiskäräjien henkilöstö tekee työtään suurella asiantuntemuksella ja sitoumuksella edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksien toteutumista. Toivon, että keskusteluun osallistuvat tahot muistavat tämän arvokkaan työn merkityksen ja huomioivat käyttämiensä sanavalintojen vaikutukset sekä Saamelaiskäräjillä työskenteleville ihmisille että laajemmin koko saamen kansaan.

Vastuu turvallisesta ja toisia kunnioittavasta keskustelusta kuuluu meistä jokaiselle. Toivon, että tätä periaatetta muistetaan vaalia tarkasti myös silloin, kun keskustelun aiheet ovat vaikeita tai herättävät tunteita.

Anni Koivisto,

Suomen Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja

TIETOLAATIKKO