Paikallisuutiset

Viikon 14 luontoääni Yleisradiossa

Naurulokki kadonnut

Tunturi-Lapista

Naurulokki on tunnettu äänestään ja häiritsevästä parveilusta etelän kaupungeissa. Laji levittäytyi Suomeen vasta noin 200 vuotta sitten, joten se on luonnonhistoriallisesti nuori tulokas.

Lapissa naurulokki on vielä nuorempi tulokas. Vuosina 1974-2010 tehdyissä lintuatlastutkimuksissa löydettiin pesintöjä, mutta laji on sen jälkeen kadonnut Tunturi-Lapin pesimälinnustosta ja muuttunut harvinaiseksi Keski-Lapissakin.

Vuoteen 2010 saakka naurulokeilla oli vielä muutamia pesimäpaikkoja Inarissa. Viime vuosina kierteleviä naurulokkeja on näkynyt kevät- ja kesäkaudella. Utsjoella laji on harvinaisuus.

Naurulokin poikaset varttuvat omatoimisiksi runsaassa kuukaudessa, joten pesintä Lapissa on mahdollista. Lapin kosteikkojen ekosysteemi tarjoaa naurulokeille sopivaa hyönteisravintoa, kun ne etelässä ovat kaikkiruokaisia, jopa roskaravinnon syöjiä.

Naurulokkiyhdyskunta tuo pesimäpaikallaan menoa ja meininkiä. Lintujen soidinelkeet ovat näyttäviä ja pesänrakennus sellaista, että tarpeita varastetaan tarpeen tullen naapurilta.

Naurulokki on tärkeä laji vesilinnuille, sillä muuten riitaisa yhdyskunta tarjoaa yksissä tuumin suojaa vesilintujen pesille ja poikasille petoja vastaan. Muuttohaukalle naurulokit eivät kuitenkaan mahda mitään. Lappiin naurulokit uskaltautuivatkin vasta sen jälkeen, kun muuttohaukka hävisi sopivilta pesimäpaikoilta.

Sanakirja.fi:n mukaan naurulokki on pohjoissaameksi gahperbáiski.