Kakslauttasen isäntä Jussi Eiramo haluaa Utsjoelle

Kauppias ja kunnanvaltuutettu Uula Tapiola (eturivissä vasemmalla) halusi tietää toisiko uusi matkailuinvestointi työpaikkoja Utsjoelle.

13.9.2017

Kakslauttasen isäntä Jussi Eiramo haluaa investoida Utsjoelle. Kyläillassa Eiramon Utsjoelle tulo sai ristiriitaisen vastaanoton. Osa utsjokelaisista toi esille Eiramon ristiriitaisen maineen ja Utsjokea uhkaavan ”kiinalaisinvaasion”. Osa kyläläisistä toivotti Eiramon tervetulleeksi Utsjoelle, sillä Utsjoen kylänraitti alkaa olla nykyisin aavemaisen hiljainen, ja kaikki uusi elämä ja rakentaminen olisi sen vuoksi tervetullutta.

Kyläillassa Utsjoen kunnan edustajat kertoivat, että Kakslauttanen Arctic Resorts haluaisi Utsjoen kunnan myyvän tai vuokraavan yhtiölle kaksi erillista aluetta, joista voitaisiin tehdä kaavoitussopimus. Eiramo on kiinnostunut 12 hehtaarin alueesta, joka sijoittuu vanhan postitalon ja seurakuntatalon takamaastoon. Toinen Eiramoa kiinnostava alue sijaitsee Utsjokisuussa ja sillä on kokoa vähän yli kolme hehtaaria. Tälle alueelle Eiramon tarkoituksena olisi ilmeisesti rakentaa keloiglumökkejä sekä henkilökunnan asuntoja.
Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio totesi kyläillassa valtuustosalissa, että kunnanhallitus ja valtuusto tulevat päättämään kaava-asioista.
– Tämä on mittava hanke. Seurannaisvaikutuksia on. Osa näkee ne positiivisina, osa negatiivisina, hän sanoi.
Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopion mukaan asia on toistaiseksi edennyt niin, että Eiramon hakemus tuli kuntaan vireille. Se on yksittäinen ostotarjous kuntaan päin, joka käsitellään ensimmäisen kerran kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus käsittelee asiaa ja tekee valtuustolle hylkäävän tai hyväksyttävän esityksen. Valtuuston käsissä on hyväksyä kaava, joka kertoo miten alueelle rakennetaan.

Inarijärvi on ikivanha kulkureitti

Inarin Luonnonstävien järjestämä Inarijärvi-risteily sisälsi musiikkia, puheita ja laulua, mm. kuorolaulua Ukonsaarella Katri Kittilän joholla.

6.9.2017

Inarijärven rantoja on asuttu tuhansia vuosia. Inarijärvi on myös ikivanha kulkureitti, jonka kautta ovat kulkeneet Ruijan rannoille paremman elämän toivossa kulkeneet nälkäpakolaiset samoin kuin pumpulitalven rahdinajajat talvella 1916. Inarijärven vilkasta historiaa muisteltiin Inarin Luonnonystävien järjestämällä kulttuuriristeilyllä.

Irja Jefremoff kertoi, että 1860-luvun suurina nälkävuosina järven yli meni suuri joukko suomalaisia Norjaan. Inarilaiset eivät katselleet tuota vaellusta sivusta, vaan järjestivät nälkäpakolaisille kuljetuksia sekä myivät ja antoivatkin matkaevästä. Moni matkalainen raapusti matkan varrella nimikirjaimensa johonkin Inarijärven rantojen rakennukseen - hyvällä tuurilla näitä vanhoja puumerkkejä voi vielä nähdä vanhoissa hirsissä.
Jefremoff muistutti, että kaikki suomalaiset eivät pysyvästi asettuneet Jäämeren rannalle. Osa heistä halusi palata takaisin Suomeen, mutta kaikki eivät enää palanneet vanhoille kotikonnuilleen vaan asettuivat elämään Inariin.
Inarijärven historiaan liittyy myös pumpulitalvi vuonna 1916, jolloin Kirkkoniemen kautta ryhdyttiin kuljettamaan pumpulia etelään. Pumpulipaaleja vietiin ainakin Tampereen puuvillatehtaille, joista pumpuli oli loppunut merisaarron vuoksi. Pumpulikuljetuksiin liittyi vaietumpikin puoli - pumpulin sisällä kuljetettiin myös aseita.

Hilpurin 100-vuotisjuhlassa laulettiin Kulkurin valssi

30.8.2017

Hilpuri Kukkolan 100-vuotisjuhlia vietettiin Ivalossa Attendo Auroran hoivakodissa lämminhenkisesti laulaen ja pelimannimusiikkia soittaen. Hilpuri muistutti, että varsinainen 100-vuotispäivä on vasta seuraavana päivänä.

– Nyt harjootellahan ja huomenna on juhlat kotiväen voimin, myhäili hyväntuulinen Hilpuri aidolla eteläpohjalaisella murteellaan.
Paikan päälle oli saatu harmonikansoittajaksi Ahti Similä ja kun Ahti kysäisi, millä laululla aloitetaan, niin Hilpuri sanoi, että Kulkurin valssilla.

Yhteislaulun lomassa Hilpuri innostui esittämään myös yhden laulun itse. Hän lauloi ulkomuististaan vanhan ja monta säkeistöä käsittävän Aapiskukko-laulun, jonka hän oli aikoinaan lapsuudessaan oppinut. Osanottajia Hilpurin laulu herkisti ja hiljensi niin paljon, että 100-vuotias juhlakalu naurahti pöydän päässä, että älkää nyt tyrmähän menkö!

Hilpuri Kukkolan elämäntaival alkoi 100 vuotta sitten Jalasjärvellä. Hän lähti nuorena tyttönä Vaasaan töihin, kävi siellä elokuvissa ja näki filmin Petsamon kalastuksesta. Hilpuri ihastui saman tien ”pohjoisen kirkkaisiin vesiin” ja päätti muuttaa Petsamoon. Petsamossa Hilpuri sai töitä ja asunnon Taka-Lapin ravintolasta.

Toimittajalta:
Saako Ivalojoelle lähteä harripilkille?

26. April 2017

Me inarilaisethan olemme tunnetusti kovia kalastamaan. Kalajuttuja kerrotaan saunanlauteilla, kahvipöydässä ja kovimmat kalastajat heittävät tarinaa jopa kaupan kassajonossa. Tänä talvena keskustelu on kääntynyt monesti kalastuslakiin ja nyt pilkkikauden ollessa kuumimmillaan, on kuntalaisten huulilla ollut kysymys siitä, missä kohti Ivalojokea saa oikein pilkkiä, vai saako siellä pilkkiä ollenkaan. Asia puhuttaa kuntalaisia, sillä Ivalojoellahan ollaan pilkitty iät ja ajat.

Kalastuslaissa 7§ kohdalla, Yleiskalastusoikeuksien alla sanotaan näin: ”Jokaisella on oikeus veloituksetta onkia ja pilkkiä sekä kalastaa silakkaa yhdellä vavalla siimaan kiinnitetyillä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla.” Meidän tapauksessa voidaan varmaankin tuo silakka vaihtaa vaikkapa harjukseen. Mutta kun puhutaan jokikalastuksesta, niin seuraava kohta on syytä painaa visusti mieleen: ”Oikeudet eivät koske vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita, eivätkä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty.”

Kysyin Lapin ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Jouni Hiltuselta missä kohti Ivalojokea pilkkiminen on sallittua. Hän kertoi, että vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla ei saa pilkkiä ja näiksi alueiksi luetaan ne vesistöt, joissa vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin. Jos pilkki siirtyy selkeästi pois avannon kohdalta kohti alavirtaa, niin silloin kyseessä on selkeä virtapaikka. Tällöin on syytä siirtyä esimerkiksi rannemmas, vähemmän virtaaville vesille.

Parhaat pilkkikelit ovat vasta tulossa, joten käydäänpä tämä vielä kerran läpi. Ivalojoella voi pilkkiä joen järvimäisissä laajentumissa, lompoloissa ja noh, suvantoalueilla. Kosket, niiden niskat ja muut joen virta-alueet tulee jättää suosiolla rauhaan.
Vielä ehtii näille jäille pilkimään.



ville.vaarala ät inarilainen.fi

Ivalon kylässä siivous- ja kierrätystempaus

26. April 2017


Inarin Luonnonystävät järjestää toukokuussa jo perinteeksi tulleen siivous- ja ierrätystempauksen ”I love Ivalo”.

Tapahtuman hyvä yhteistyökumppani on jäteyhtiö Lapeco. Myös Ivalon ala-aste osallistuu tapahtumaan viime vuoden tapaan ja mahdollisuuksiensa mukaan muutkin Ivalon alueen koulut.

– Siivous- ja kierrätystempauksen tavoitteena on aktivoida kyläläisiä koululaisten lisäksi siivoamaan katujen varsia ja viheralueita, sekä omia kotiteitä Ivalon keskustan ja lähiympäristön alueella. Myös Inarin kylissä voi samaan aikaan tempaista ympäristön kaunistamiseksi kesää varten. Lisäksi päivän tarkoituksena on korostaa kierrättämisen teemaa, kertoo Inarin Luonnonystävien puheenjohtaja Ilkka Roininen.

I love Ivalo-päivä pidetään perjantaina 26.5. alkaen kello 14. Tapahtuman viimeisimmässä suunnitteluillassa päätettiin, että I love Ivalo käynnistyy Ivalon tapahtumatorilta, joka löytyy Sairaalantien varrelta.
– Ivalon tapahtumatori on keskellä kylää, mutta kuitenkin sopivasti rauhallisella paikalla.
Tapahtumatorin läheisyydessä on monia katuja ja roskia varmasti riittää siellä kerättäväksi. Liikenne ei sillä kulmalla ole kauhean kovaa, joten siellä on siinä mielessä turvallista kävellä jakerätä roskia pientareilta, Roininen totesi.

Ilove Ivalo-päivänä tapahtumatorilta löytynee muun muassa peräkärrykirppis sekä neuvontaa kierrätyksestä. Jos joku haluaa tulla paikan päälle kertomaan kompostoinnista, niin yhteyttä voi ottaa vaikkapa Ilkka Roiniseen.

Suunnittelutilaisuudessa muisteltiin, että viime vuonna tapahtuma keräsiIvalon kylälle paljon innokkaita roskienkerääjiä. Koululaiset keräsivätroskia niin innokkaasti, että eivät olisi malttaneet edes lopettaa. Iltapäivällä moni koululaisten vanhempi liittyi talkooväen joukkoon ja moni aikuinen keräsi päivän aikana roskia kylältä vapaaehtoisesti muutenvain.

– Nellim liittyy mukaan tempaukseen ja kerää päivän aikana roskia omaltakylältä. Viimevuotiseen tapaan siivotaan myös Paatsjoen sillan pieli. Ikävä kyllä viime vuosi osoitti, että tarvetta on tuon alueen siivoamiseen. Paatsjoen sillan alue on yksi Nellimin kylän käyntikorteista eikä se saa olla siivoton, totesi nellimiläinen Tarja Arttijeff. Ivalon Kultahippu tarjoaa kahvit pullan kera perjantaina talkoiden jälkeen kaikille vapaaehtoisille.