Kulttuuri

Sodankyläisiä taidetestaajia Siidassa

Saamelaismuseo Siida on mukana valtakunnallisessa Taidetestaajat-hankkeessa. Taidetestaajat-hankkeen tiimoilta Siida ja Mánnu-saamelainen lasten kulttuurikeskus tarjosivat Sodankylän, Vuotson ja Karigasniemen kahdeksasluokkalaisille nuorille saamelaistaidetta sekä yleissivistykseen kuuluvaa saamelaiskulttuuritietoutta viime viikolla.

Taidetestaajat-hanke alkoi vuonna 2017 ja kolmen vuoden aikana sen tavoitteena on viedä kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset eli lähes 200 000 nuorta kokemaan ja arvioimaan taidetta. Taidetestaajat on valtakunnallinen, Suomen kulttuurirahaston rahoittama jättihanke.

– Tämän hankkeen tiimoilta kaikki Suomen kasiluokkalaiset käyvät kolmen vuoden aikana taidenäyttelyssä sekä yhdessä maakunnallisessa että yhdessä valtakunnallisessa kohteessa. Siida on päässyt pohjoisimpana paikkana ja ainoana saamelaisena kohteena siihen mukaan, kertoo saamelaismuseonjohtaja Sari Valkonen Siidasta.

Saamelaismuseossa iloitaan hankkeeseen mukaan pääsemisestä ja se nähdään erinomaisena mahdollisuutena tutustuttaa nuoria taide- ja kulttuurikasvatuksen keinoin omiin juuriinsa, sukuunsa ja kotiseutuunsa.

– Meillä on vieraillut kaksi Taidetestaaja-ryhmää eli yhteensä sata lasta. Tänään kokeilemme joikuopastusta perinteisen museo-opastuksen sijaan. Otamme näyttelystämme musiikin keinoin tiettyjä juttuja esille, joista kerromme kahdeksasluokkalaisille vieraillemme. Tänään täällä on mukana monta alueemme taiteilijaa ja lisäksi kaikki saamenkielet ovat edustettuna, kuvailee Valkonen.

Siidan talvinäyttelyosiossa koltansaamelainen, musiikkitaiteilija Anna Lumisalmi esitti vuonna 2017 itsetekemän leuddin lumihiutaleista.

– Miksi talvella sataa lunta? Syynä on se, että aurinko kadehtii lumihiutaleiden kauneutta niin paljon, että se heittää lumihiutaleet taivaasta alas. Lumihiutaleet eivät sitten taivaalla kilpailisi auringon kauneuden ja kirkkauden kanssa, Anna Lumisalmi kuvaili taidetestaajille.

Taidetestaaja- hankkeen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ja sitä koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa.

Hienompi kuin muut museot

Vuotson koulun luokanopettaja Tuula-Maija Magga-Hetta oli saapunut viiden oppilaansa kanssa Siidaan linja-autokuljetuksella.

– Olemme käyneet ennenkin täällä, sanovat Neini ja Sinna Sieppi Vuotson koulusta.

– Tällainen on mukava koulupäivä, tytöt lisäävät.

Vuotson koulun kasiluokka oli käynyt viime viime vuonna Rovaniemen teatterissa katsomassa Nätti Jussia ja Helsingissä Tapiolan sinfoniettan konsertissa.

– Tämä luo tasa-arvoa, kun Suomi on laaja maa, eivätkä oppilaat muuten ehkä pääsisi kulttuurivierailuille. Kasiluokkalaiset on valittu tähän ja he ovat innoissaan. Ohjelma räätälöidään tuohon ikään sopivaksi, sanoo luokanopettaja Magga-Hetta.

Ville Hyttinen tulee Aleksanteri Kenan koulusta, Sodankylästä. Hyttinen oli myös ensimmäistä kertaa Siidassa, eikä löytänyt talosta oikein mitään itseään kiinnostavaa.

– Tylsä paikka. Ei täällä ollut oikein mielenkiintoista, Ville Hyttinen tuumaa.

Eikö edes näyttelyn Lynx Forest Fox moottorikelkka kiinnostanut?

– No eihän sillä ollu edes ajettu, Ville tokaisee.

– Olipas! Sillähän oli ajettu yli 8000 kilometriä, toteaa Aleksi Salonen samaisesta koulusta.

Aleksi oli tutkiskellut kelkkaa tarkemminkin. Aleksin yksi mieluisista harrastuksista on metsästys ja hän olikin löytänyt Siidasta jotain kiinnostusta herättävää, mikä oli pistänyt hänen silmiinsä heti tullessaan museoon.

– Täytetyt eläimet! Ne oli kyllä hienoja ja niitä oli paljon, kuvailee Aleksi.

Sodankyläläinen Elviira Annala oli myös saamelaismuseon ensikävijöitä ja hänestä Siida näytti hienommalta kuin muut museot, joissa hän on aikaisemmin vieraillut.

Käsityön ja englannin opettaja Anna de Wit tuli mukanaan 23 kasiluokkalaista Sodankylästä. De Wittin mukaan kouluilla ei ole enää välttämättä rahaa tällaisiin tutustumisreissuihin, joten Taidetestaajat-hanke oli tervetullut.

– Tämä on aivan mahtava projekti! Joka perheestä ei välttämättä edes lähdetä tälläiseen kohteeseen. Ja nyt tänne tulee lähdettyä koulun puolesta.

– Mie tulen toisen kerran tänne ja ajan kanssa. Täällä näytti mielenkiintoiselta ja mie tykkään museoista, toteaa Anna de Witt, joka myös oli ensimmäistä kertaa saamelaismuseossa.

Helsingin reissua ja poroerotuksia

Karigasniemen koulun matemaattisten aineiden lehtori Katriina Halonen oli tullut Inariin viiden kasiluokkaisen kanssa. Ryhmä kuunteli mielenkiinnolla Siidan musiikkiopastusta. Marraskuussa samainen luokka lähtee nauttimaan Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Rakkaus -teatteriesityksestä Helsinkiin.

– Nämä molemmat käynnit kuluvat kahdeksasluokkalaisille. Muutenkin uudessa opetussuunnitelmassa tälle vuosiluokalle kuuluu museovierailu ja se hoituu nyt tässä samalla. Tämä museovierailu on loistavaa, sillä eikös monenlaiset tavat omaksuta jo nuorena ja niin varmaan myös taiteen harrastaminenkin, Katriina Halonen kertoo.

Karigasniemestä kotoisin oleva Roni Rasmus on ensimmäistä kertaa Siidassa.

– Vaikuttaa mukavalta paikalta. Täällä on kyllä kaikenlaista. En tiennyt, että täällä on tämmöistä, Roni Rasmus pohtii katsellessaan ympärilleen Siidan päänäyttelysalissa.

Poikaa tuleva Helsingin reissu kuitenkin ärsyttää jo etukäteen, sillä kun se on vain päivän reissu.

– Silloin on pitkä päivä tulossa.

Entä kiinnostaako Ronia itse teatteriesitys?

– Miten sen nyt ottaa...

Roni Rasmus on myös poromiehiä. Heti kotiin päästyään, hän aikoo suunnata Ailikkaalle, jossa on parhaillaan käynnissä poroerotus. Roni on melkein jokaisessa erotuksessa mukana, jolloin hän joutuu olemaan myös pois koulusta.

– Poroerotuksissa on parasta, kun poroja kirnutaan, Roni sanoo.

Museokierroksen jälkeen nuoret pääsivät vielä juurikorutekijä Elle Valkepään ja Mánnu-saamelainen lasten kulttuurikeskuksen toiminnanohjaaja Petra Magga-Varsin ohjaamaan ”Minun juuret, sinun juuret” -työpajaan.