Kolumnit

Toimittajilta: Nuorgam ja Karigasniemi tähysivät Norjaan - Utsjoen kirkonkylä kaipasi koirapuistoa

Norjan kuningaskunta Utsjoen naapurissa on kuin läheinen ystävä, jonka luona pitäisi käydä enemmänkin ja tehdä yhteistyötä. Muun muassa tähän johtopäätökseen tultiin Utsjoen kunnan kyläkiertueilloissa ja etenkin Karigasniemen ja Nuorgamin illoissa.

Kiertueen tarkoituksena oli kuulla kylien asukkailta ajatuksia ja ideoita siitä, miten omasta kylästä voitaisiin tehdä viihtyisämpi ja siten entistä parempi paikka asua.

Nuorgamissa pohdittiin, olisiko mahdollista järjestää lapsille yhteisiä kerhoja Tanan kanssa. Yhteinen toiminta voisi kehittää myös yhteisen kielen, saamen, osaamista molemmin puolin. Kansalaisopiston toimintaa kylään haluttaisiin lisää, mutta kylästä ja kunnan alueelta ei oikein löydy ohjaajia.

Rivien välistä ja vähän suoraankin puheenvuoroista kävi ilmi, että olisi tärkeää saada jotakin konkreettista kohennusta Nuorgamin kylän ja kyläläisten hyväksi. Kausivaloja ei vastustanut kukaan, mutta sitä tuotiin esille, että kausivalojen asennus kannattaa aloittaa valtakunnanrajalta kohti kylän eteläpäätä. Kausivalot tekisivät tietysti vaikutuksen kaupoille tuleviin norjalaisiin, ja valoja ihastellessaan heidän rinnassa vahvistuisi tunne siitä, että he ovat tuikitärkeitä asiakkaita Nuorgamin kylälle.

Lapsiperheet kaipaisivat Nuorgamiin lisää konkreettista tekemistä, vaikkapa valaistua pulkkamäkeä tai kesäistä frisbeegolf-rataa. Haasteena tällaisten ideoiden toteuttamisessa on kuitenkin se, että Nuorgamin kylässä ei ole juurikaan kunnan omistamaa maata.

Nuorgamin kylän sydän on Koulunniemi. Se on samalla Nuorgamin oma ”kaupunkipuisto”, mutta alue on vain huonolla hoidolla. Kylän väki kaipaa sinne pöytää ja penkkejä - eikä tienpätkän asfaltointikaan haittaisi, sillä Nuorgamissa tuulee aina ja nyt pihalla lentää kesäisin hiekkapöly harva se päivä niin, että ikkunatkin ovat pölyn peitossa.

Myös Karigasniemellä nousi esiin yhteistyö Norjan kanssa - samalla pohdittiin, miten sitä voisi lisätä. Ei Karigasniemelläkään kausivalojen laittamista vastustettu, mutta enemmänkin väki innostui siitä, että valaisun kohteena voisikin olla jokin taideteos. Teoksen aihe voisi kummuta saamelaiskulttuurista ja se voisi rakentua luonnonmateriaaleista. Teos voisi olla kaksiosainen: ensimmäinen osa Tullin risteykseen siten, että se houkuttelisi Norjaan matkalla olevia kääntymään kylään.

Utsjoen kirkonkylällä yhdeksi puheenaiheeksi nousi pitkä tylsä tienpätkä. Kun saapuu kirkonkylälle etelästä päin, niin näkee vain pitkän ja tylsän suoran. Joku vitsaili, että moni saattaa ajan ihan vahingossakin kylän ohi suoraan Norjaan, kun kylässä ei ole selkeää keskustaa. Sitäkin mietittiin, että miltä kyläkuva ja sen palvelut tienviittoineen oikein näyttävät turistin silmin. Tietääkö hän, missä on vaikkapa monitoimitalo? Entä tuleeko matkaajalle selväksi sekään, että kylässä on peräti uimahalli? Kirjastokin kuulemma voi jäädä löytämättä. Ja Kirkkoniemeen matkaajat ohjataan tienviitoilla suoraan rajan yli Norjaan, kun ei ole viittaa, joka kertoisi, että EU:n pohjoisimman kylän, Nuorgamin, kauttakin pääsee.

Utsjoen kirkonkylässä ja koko kunnassa on paljon koiria. Koirapuistoa kirkonkylän alueella onkin toivottu pitkään ja siitä on tehty valtuustoaloitekin. Puistohan ei käytännössä ole kovin monimutkainen rakennelma, tarvitaan vain aidattu maa-alue ja roskakori.

Koirapuisto tarjoaisi luvallisen ja turvallisen temmellyspaikan koirille ja samalla sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuden niiden ulkoiluttajille. Koirapuisto lisäisi siis yhteisöllisyyttä ja tekisi hyvää myös ihmisten henkiselle ja miksei fyysisellekin hyvinvoinnille. Ja kuten koiraihmiset tietävät, mikäpä sen mukavampaa kuin jutella koirista toisen koiraihmisen kanssa!

Utsjoen kyläillan jälkeen on kuulunutkin jo hyviä uutisia. Koirapuistoasia on virellä ja se etenee, kunhan maa sulaa.

Yksi puheenaihe, mikä sai kielet laulamaan jokaisessa kyläillassa, oli kyläkuvan ja omien pihojen siisteys. Jos jokainen tontinomistaja huolehtisi romukasat näkyviltä pois ja huolehtisi siitä, ettei peltikasa tai muu kotivara avautuisi näkymänä suoraan kylän raitille, niin se lisäisi jo paljon yleistä viihtyvyyttä.

Ville Vaarala,

Jaakko Peltomaa