Muualta Lapista

Aika rukattaa -arkistojuttu: Ensimmäinen seuramatkalento Kittilään

– Kittilään tulisi aloittaa välittömästi jokapäiväiset lennot suurella matkustajakoneella.

Tätä mieltä oli viime lauantaina Tunturi-Lapin matkailuyhdistyksen puheenjohtaja ja Olostunturi Oy:n toimitusjohtaja Pertti Yliniemi odotellessaan kentällä ensimmäistä seuramatkalentoa. DC 9 toi Kittilän kentälle ensimmäisen kerran ihmisiä matkailumarkkinoinnin tuloksena. Näin suuri konetyyppi on käynyt Kittilässä muutaman kerran aikaisemminkin, mutta käynnit ovat liittyneet tilapäisiin vierailuihin.

Ylläksen, Pallaksen ja Oloksen matkailuhotellien johtajat vakuuttivat yhteen ääneen, että kysyntää jokapäiväisille suurkoneen lennoille tulee riittämään.

– Tunturi-Lapin matkailukapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin Saariselällä, jonka kysynnän vuoksi lennot Ivaloon ovat päivittäisiä. Ja tarjonta Tunturi-Lapissa lisääntyy vilkkaammin kuin missään muualla Lapissa. Matkailijoille tarvitsee vain antaa mahdollisuus lentoliikenteeseen, Pertti Yliniemi sanoi.

DC 9:n koneen mahtuu 120 matkustajaa. Kone oli viime lauantaina täynnä ja matkailijat jakaantuivat Ylläksen, Pallaksen ja Oloksen tunturihotelleihin. Nämä kolme hotellia ovat yhdessä Finnairin ja Finnmatkojen kanssa sopineet yhteistyöketjusta.

Kevättalven aikana lennetään yhteensä 13 lentoa. Lennot tehdän joka lauantai ja kone saapuu Kittilään klo 10.10. Viimeinen lento venyy toukokuulle saakka.

Tänä aikana lauantaisin Kittilässä käy kaksi matkustajakonetta.

Kun ensimmäinen seuramatkalento Kittilään laskeutui, järjestettiin matkustajille erilaista vastaanottoviihdettä. Oli joulupukki, joka toivotti tervetulleiksi kaikki kädestä pitäen. Oli poroja ja lapinpukuisia miehiä. Oli laavu, rakotulet ja jätkänkynttilät. Jokainen matkustaja sai pitkän tangon poronmakkaraa (koneen miehistöä ei jätetty ilman).

Virallisia seremonioita ei ollut. Kittilän kunta oli yhtenä viihdepuolen operoijana. Se oli tilannut paikalle mm. Levin Jutaajat. Tämän niminen harrastuspohjalla toimiva yritys järjestää ohjelmapalveluja porotoiminnan ympärille. Mukana siinä ovat Matti Siitonen, Niilo Ylipalo, Hannu Kivijärvi ja Otto Naskali.

Levin Jutaajille on tukikohta Taalovaaran vanhalla poroaidalla, jossa kämppä ja aitta on kunnostettu toimintakelpoisiksi. Täällä pidetään matkailijoille esityksiä porotaloudesta ja annetaan ajohärän kyytiä. Yritys tarjoaa myös erilaisia porosafareja.

Hyvät kenttäpalvelut

Kittilän kenttä ei aseta rajoituksia DC 9:n liikennöinnille. Kiitotie on riittävän pitkä ja riittävän kantava. Lentoaseman päällikkö Kari Tohmo sanoo, että kantavuuden suhteen on ollut rajoituksia niin, että DC 9 ei ole voinut täydellä kuormalla nousta kesäaikaan. Kantavuus on kiitoradan maapohjan painumisen johdosta jo parantunut ja toisaalta polttoainekuormaa voidaan tarvittaessa vähentää niin, että kantavuudessa ei tule ongelmia. Tällä kertaa koneella oli paluulennolle lähtiessään polttoainetta peräti 13.500 litraa. Tämä kertoo sen, että polttoainemäärillä voidaan säädellä suuria painoeroja.

Laajarunkoiset koneet, kuten DC kymppi ja Boenig 747 (Jumbo) voivat myös käyttää Kittilän kenttää, mutta täyteen kuormitettuna niille ei kiitotien pituus riitä. Esimerkiksi Japaniin lentävä DC 10, joka on varustettu ylimääräisin polttoainereservein, tarvitsee runsaan kolmen kilometrin kiitotien. Näin paljon kiitotietä ei tarvita vauhdinottoon, vaan kiitotiellä on oltava myös määrätty turvallisuusvara.

Säitten varalta Kittilän lentokentän varustelu on maan huippuluokkaa. Lähestymisen huonolla säällä takaa viime kesänä asennettu ILS-majakka, joka opastaa lentäjää ohjaamaan konetta suoraan kiitotielle niin, että ohjaajan tarvitsee nähdä kiitotie vasta 60 metrin korkeudesta. Vain vahva sumu voi olla esteenä laskeutumiselle niin kuin millä tahansa kentällä. Turvallisuuskysymykset eivät ole muuttuneet, kuten usein luullaan, sillä turvallisuus ei ole ollut huonompaa aikaisemminkaan. Erona on vain se, että aikaisemmin kenttää ei ole voitu käyttää yhtä huonossa säässä. Varusteiden puuttuminen ei tarkoita sitä, että silloin on otettava turvallisuusriskejä, vaan sitä, että kentän säännöllinen käyttäminen on epävarmaa.

Kittilän lentokentällä lentokonepalvelun suorittavat yhdessä Kittilän VPK ja lentoaseman henkilökunta. DC 9 tarvitsee kaksi paloautoa, pienemmille koneille riittää yksin lentoaseman oma paloauto. Matkatavarakuormaus hoidetaan saman pelastusmiehistön voimin. Palkan maksusta ja kalustosta vastaa Finnair.

Lentoasemalla toimii kahvio matkustajakoneitten liikenneaikoihin. Kahvilan pitäjänä on Linnea Nyholm.

Asiakaspalvelun hoitaa Finnairin puolesta Kittilän Matkatoimisto.

Juttu on julkaistu Kittilälehdessä 10.2.1988. Jutussa ei ole mainittu kirjoittajan nimeä.