Ajankohtaista

Ammattiretkeilijä Harri Ahonen esittelee uutuuskirjassaan parhaita paloja Lapin päiväretkikohteista

Viikon vaellus Lapin erämaissa ei houkuttele, eikä siihen ole erätaitoja, mutta mieli tekisi kuitenkin vaeltaa turvallisesti päiväseltään Lapin maisemissa. Mihin silloin lähteä ja mitä tehdä? Siihen antaa vastauksia retkeilykirjailija Harri Ahosen uutuusteos ”Lapin retkeilyreitit - päiväretkiä tuntureilla ja metsissä”( Tammi).

– Muutama vuosi sitten Norjan Finnmarkissa katselin Rásttigáisa-tunturin huipulta etelään kohti Lapin tunturimaisemaa. Rásttigáisa oli viimeinen etappi, kun tein edellistä kirjaani Pohjois-Norjan kauneimmat luontokohteet: Retkeilijän Finnmark.

– Kun istuin tunturin huipulla, niin mietin, että Finnmark ja Lappi ovat kulttuurihistoriallisesti samankaltaisia alueita, maantieteellisesti naapureita ja matkailullisesti Pohjoismaiden kaksi mielenkiintoisinta kohdetta. Niinpä siinä syntyi uuden kirjan idea, Lapin retkeilyreitit - päiväretkiä tuntureilla ja metsissä, kertoi Harri Ahonen esitellessään uutuuskirjaansa ja muutakin tuotantoaan Ivalon kirjastossa.

Ahosen kirjassa useimmat päiväretkikohteet sijaitsevat joko Lapin isompien paikkakuntien tai julkisen liikenteen pysähdyspaikkojen välittömässä läheisyydessä tai kohtuullisen pyöräilymatkan päässä niistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kannattaakin harkita myös maastopyöräilyn ja patikoinnin yhdistämistä toisiinsa, sillä vaikka itse retkeilyreittiä ei jostain syystä voi osin tai kokonaan pyöräillä, pääsee sinne kuitenkin pyörän kyydillä. Tällainen liikkumistapa vapauttaa retkeilijän kaikista pysäköinti - ja autohuolista - suosittelen!

Päiväseltään! Harri Ahosen uutuusteos esittelee 225 lappilaista päiväretkikohdetta, jotka voi tavoittaa kävellen tai maastopyöräillen.

Räntäkeli ei saa hidastaa tietokirjailijaa

Retkeilykirjailija Harri Ahosen uutuusteos osui hyvään saumaan, sillä korona nostatti Suomessa uuden retkeily- ja luontoharrastusaallon, jolle ei näy loppua.

– Retkeily kasvoi buumiksi koronapandemian seurauksena, vaikka kyllä kiinnostus retkeilyä kohtaan alkoi nousta jo ennen koronaa. Ihmiset haluvat liikkua luonnossa, koska se tekee hyvää ja onhan aiheesta olemassa tutkimuksiakin.

Kirjaansa varten Ahonen kulki läpi yli 250 retkireittiä joko kävellen tai pyörällä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Retkeily on minun työtäni. Rinkka oli laitettava selkään ja järjestelmäkameraa piti kantaa mukana, olipa keli mikä hyvänsä. Räntäkelilläkin piti lähteä maastoon, vaikka ei aina olisi tehnyt mielikään. Enimmäkseen kuitenkin nautin työstäni.

Yleisön puolelta tivattiin, eikö retkeilyaiheisten tietokirjojen kirjoittaminen ala jo maistua puulta?

– Kyllä, välillä voi tulla korvista, totta kai, tunnusti Ahonen naurahtaen ja lisäsi perään:

– Hyvä puoli on se, että saa tehdä täysin kahta erilaista asiaa. Välillä kuljen maastossa ja sitten saan kirjoittaa. Ne ovat aivan erilaisia juttuja. Ja kolmantena tulee sitten luennointi. Vuodenkierto vaihtelee sopivasti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tietokirjailija Ahonen sanoi, että hän on suunnitellut tekevänsä vielä kaksi tai kolme luontoaiheista kirjaa.

– Suunnitelmia on ja seuraavan kirjan aihe on jo varmistunut, mutta se on vielä salainen. Kun olen tehnyt nämä kaikki kirjat mitkä haluan, niin sitten vaihdan alaa, hän paljasti.

Ahoselta yritettiin tiukata, mikä on seuraavan kirjan aihe ja kuinka vahvasti Pohjois-Lappi on siinä mukana, mutta mies vaikeni tiukasti. Joku kyseli, eikö Ahosen kannattaisi tarttua Inarijärveen, koska tästä suuresta erämaajärvestä ei ole liiemmälti retkeilyoppaita tarjolla.

– Katsotaan mitä syntyy, myhäili Ahonen paljastamatta suunnitelmiaan.

Retkillä tunnelmat vaihtelevat

Harri Ahonen kertoi, että hän on kirjassaan halunnut kertoa retkeilyreiteistä kaiken oleellisen.

– Lukijan pitää tietää fasiliteetit. Pitääkö matkan aikana ylittää puroja, pitääkö niitä kiertää vai kahlata? Miten paikan löytää? Miten maisema avautuu tunturin laelta? Nämä ovat oleellisia asioita, mutta ne seikat, miltä minusta on tuntunut reittejä kulkiessani, eivät kuulu kirjaan.

– Retkikokemus riiippuu myös seurasta, se voi riippua myös mielialasta. Ei ole minun asiani arvottaa sitä millaisen fiiliksen joku reitti kulkijalle antaa.

Rásttigáisalle ehtii päivässä

Kun Harri Ahonen kertoi saaneensa kirjan idean Rásttigáisa-tunturin huipulla, niin yleisöä kiinnosti, ehtiikö kuuluisan Rásttigáisan huiputtaa päivän aikana.

– Reitti vaatii kuntoa, mutta kyllä sinne voi ihan hyvin päiväretken tehdä. Ja päivänvaloa riittää, jos huiputtaa Rásttigáisan kesällä. Vanha reitti oli edestakaisin 32 kilometriä ja uusi reitti on 5 - 6 kilsaa lyhyempi.

– Rásttigáisa on käymisen arvoinen, mutta siellä huippua kohti mentäessä vauhti hidastuu, kun edessä on melkoinen kivikko.

Inarin kunnan alue on täynnä hienoja päiväretkikohteita ja yksi niistä on Ahosen mukaan Otsamo-tunturi.

– Inari yhdistetään yleensä erämaahan. Jos sen haluaa nähdä konkreettisesti ja kerralla, niin kannattaa kivuta Otsamon huipulle. Ei ole toista paikkaa, josta sellainen maisema avautuisi kerralla.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä