Ajankohtaista

Inarin kotitalouskoulun perustamisesta 100 vuotta

Ammatillinen koulutus juhlii Inarissa tänä vuonna satavuotista historiaa, kun toukokuussa 1923 perustetun Inarin kotitalouskoulun 100-vuotistaival täyttyy. Samalla Inarin opisto täyttää 70 vuotta ja Saamelaisalueen koulutuskeskus 45 vuotta. Merkkivuotta juhlistetaan kaikille avoimessa juhlassa Inarin Sajoksessa 19.4.

Ammatillisen koulutuksen Inarin kunnassa voidaan katsoa alkaneen toukokuussa vuonna 1923, jolloin Riutulan lastenkodin yhteydessä toimintansa aloitti Inarin kotitalouskoulun ensimmäinen virallinen Maataloushallituksen alainen nuorten naisten koulutus. Koulutus kesti viisi kuukautta ja valmensi naiset perheen- ja pientilan emännän tehtävään, joka luettiin virallisesti ammatiksi.

Opetusohjelma kotitalouskouluille vaihteli eri vuosikymmeninä. Vuonna 1942 opetusohjelmaan kuului muun muassa kodinhoito-oppia, ruokatalousoppia, käsityöoppia, puutarhanhoito-oppia, lastenhoito-, terveys ja sairaushoito-oppia, laskentoa, kirjanpitoa ja laulua. 1950-luvulla opetusohjelmaan lisättiin muun muassa kansalaistietoa ja askartelua, 1960-luvulle siirryttäessä maataloutta ja kemiaa. 1970-luvulla opetusohjelma sisälsi myös juomatavaraoppia, alkoholilainsäädäntöä ja asiakaspalvelua.

Koulutus keskeytyi sodan ja evakuoinnin vuoksi kaksi kertaa, ensin vuonna 1940 talvisodan aikaan ja sitten 1944-1946 Lapin sodan ja evakuoinnin ajaksi.

Vuosina 1923-1986 todistuksen saivat liki 1800 nuorta naista. Alkuun naiset olivat lähialueilta Inarista, myöhemmin myös laajemmalta alueelta.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lehtori, Arja Vanhatalo-Lustig on tutkinut kotitalouskoulun historiaa. Opinnäytetyössään Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteiden laitokselle hän perehtyi arkistoihin ja haastatteli useita kotitalouskoulun Riutulassa ja sittemmin Ivalossa kotitalouskoulun ja emäntäkoulun käyneitä oppilaita sekä henkilökuntaa. Yhteismuistelutilaisuuksiin Ivaloon kokoontui vuonna 2007 joukko naisia, joista moni osallistuu kutsuvieraana myös SAKK:n juhlavu

Tutkimustyö sai alkunsa, kun Vanhatalo-Lustig huomasi opetustyössään nuorten kanssa pohtivansa oman työpaikkansa yhteyttä Inarin kotitalouskouluun.

– Huomasin, että hirveän vähän oli koottuna tietoa kotitalouskoulun vaiheista ja historiasta. Riutulan perinnepiiriltä sain kuitenkin runsaasti kuvia ja yhteismuistelutilaisuudet valoittivat arjen historiaa, johon perehtyminen oli valaisevaa, kertoo Vanhatalo-Lustig.

– Nuoret ovat aina olleet samanlaisia. Heitä usein moititaan, että he haluavat nukkua päivät ja valvoa yöt. Talvisodan jälkeisellä kotitalouskurssilla vuonna 1941 opiskellut Hilma Kaarret Inarijärven Kyynelvuonosta kuitenkin kertoi, että hän halusi aina ilmoittautua soutajaksi nuotalle, jotta pääsisi yöksi saareen kahvinkeittoon nuotiolle. Kalastusretken seurauksena saisi nukkua pirtin vintillä myöhään seuraavana päivänä ja vapautua päiväksi koulutyöstä, nauraa Vanhatalo-Lustig.

Vanhatalo-Lustig muistelee kotitalouskoulun monia rikkaita vaiheita ja kertoo myös suuresta tapahtumasta, kun presidentti Kekkonen vieraili valmistumassa olevan kotitalousoppilaitoksen työmaalla vuonna 1960. Juhlaillallisen aikaan Ivalojoelta alkoi kuulua ryske, kun joki alkoi vapautua jäistä. Presidentti Kekkonen totesi illallisseurueelle: “Kas, te järjestitte tälläisenkin ohjelmanumeron”.

Helsingissä Kansallisarkistossa kotitalouskoulun arkistoja tutkiessaan Vanhatalo-Lustig näki yhteyksien syntyvän Helsingin, Inarin ja maataloushallituksen välillä. Hän näkee ammattillisen koulutuksen historiassa alueella myös suuria yhteiskunnallisia merkityksiä.

– Lähdin tutkimaan paikallista ammatillista koulutusta ja yhtäkkiä nousin kotkansiivin Riutulan yläpuolelle. Tuolloin liki sata vuotta sitten lähin kotitalouskoulu oli Länsi-Lapissa satojen kilometrien päässä ja suurin osa kotitalouskouluista sijaitsi Oulun eteläpuolella. Inarin kotitalouskoulun perustaminen oli aikaansa edellä. Naiset olivat vasta toistakymmentä vuotta sitten saaneet äänioikeuden. Ammatin hankkiminen toi arvostusta ja uusia mahdollisuuksia päästä perheen piiristä työelämään, muun muassa pappilaan sisäköiksi.

Tutkimuksen tekemisellä oli vaikutusta myös Porin läheltä, Siikaista vuonna 1984 Kaamasen Kievariin kesätöihin tulleen ja seuraavana vuonna Ivaloon muuttaneen Vanhatalo-Lustigin elämään.

– Paikalliseen historiaan uppoutuessani ja gradun kirjoittamisen jälkeen tunsin itseni enemmän inarilaiseksi kuin koskaan.

Kotitalouskoulu aloitti toimintansa vuonna 1923 Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen (NNKY) aloitteesta, mutta taloudellisista syistä NNKY luopui koulun toiminnasta sotien jälkeen ja jatkoi toimintaansa valtion yksityisluontoisena kouluna taustayhteisönään Lapin maatalousseura. Vuonna 1950 kotitalouskoulu siirtyi Riutulasta Ivaloon tilapäistiloihin. Valtio lunasti Inarin kotitalouskoulun omistukseensa vuonna 1953 ja emäntäkoulun perustamistyöt käynnistyivät.

Vuonna 1960 Inarin emäntäkoulu aloitti toimintansa uusissa ajanmukaisissa toimitiloissa Ivalossa. Emäntäkoulun toiminta jatkui vuoteen 1988, jolloin lakiuudistus lakkautti vanhat koulutusmuodot ja koulu muuttui ammatillista peruskoulutusta antavaksi Ivalon kotitalousoppilaitokseksi. Ivalon koti- ja laitostalousoppilaitos toimi aina vuoteen 1993 saakka palvelualojen ammattihenkilöstön kouluttajana.

Vuonna 1993 perustettiin oman lain alla toimiva Saamelaisalueen koulutuskeskus. Samana vuonna kolme itsenäistä oppilaitosta; Ivalon koti- ja laitostalouden oppilaitos, Inarin opisto ja Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus yhdeksi, oman lain alla toimivaksi Saamelaisalueen koulutuskeskukseksi.