Paikallisuutiset

Ivalon lentoaseman laajennus valmis – matkustajatiloihin yli tuhat lisäneliötä

Vuonna 2018 alkanut Ivalon lentoaseman kehitys- ja laajennustyö valmistui aikataulussaan viime marraskuussa. Finavian Lapin investointiohjelman yhtenä tavoitteena on ollut parantaa asiakaskokemusta ja nostaa lentoaseman palvelutasoa vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä.

Uudet ja väljemmät tilat ovat saaneet kiitosta sekä henkilökunnalta että aseman kautta kulkevilta matkustajilta, Ivalon lentoaseman päällikkö Jarmo Pyhäjärvi kertoo.

– Tarkoitus on ollut sujuvoittaa sekä lähtevien että saapuvien matkustajien kulkua kentällä.

Lentoaseman terminaaliin rakennettiin uusi laajennusosa, joka käsittää kokonaan uuden, saapuvien matkustajien tulohallin, jonne sijoitettiin saapuvien matkustajien matkatavara-aula. Uudessa tulohallissa on kaksi matkatavaran luovutushihnaa aikaisemman yhden luovutushihnan sijaan.

Matkustajien siirtymistä kentän läpi nopeuttaa maahantulopisteiden määrän tuplaantuminen. Käytännössä tämä näkyy erityisesti Schengen-alueen ulkopuolelta Ivaloon saapuville, joilta tarkastetaan passi ja muut tarvittavat matkustusasiakirjat.

Asematason puolella konepaikkojen määrä kasvoi neljästä yhdeksään. Paikoituskapasiteetin tuplaantuminen lisää omalta osaltaan lentoliikenteen sujuvuutta.

Myös lentoaseman palvelut laajenivat, kun lisäosan myötä tilaa vapautui kaupalliselle toiminnalle. Kentältä löytyy kahvilan lisäksi nyt myös matkamuistomyymälä ja vaateliike.

Kaiken kaikkiaan laajennus toi kentälle 1200 lisäneliötä ja investointi maksoi noin kymmenen miljoonaa euroa.

Pieni notkahdus matkustajamäärissä

Viime vuosi oli Finavian lentoasemilla maltillisen kasvun vuosi. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla ja Rovaniemellä matkustajamäärät nousivat joitain prosentteja edellisvuoteen verrattuna, mutta Ivalossa liikennemäärät hieman laskivat.

Erityisesti joulukuun matkustajamäärissä oli tiputusta edellisvuoteen nähden ja kaiken kaikkiaan matkustajia oli noin 2000 vähemmän kuin vuonna 2018.

Liikennemäärien laskua selittävät osaltaan vähentyneet lentomäärät.

– Norwegian aloitti lennot tänä vuonna myöhemmin ja on lentänyt viiden viikkovuoron sijasta kahta-kolmea viikkovuoroa. Mahdollisesti Thomas Cookin syksyinen konkurssi vaikutti myös jonkin verran, mutta taustalla on monta eri tekijää, Pyhäjärvi toteaa.

Ivalon lentoasemalla on silti riittänyt vilinää. Joulukuussa matkustajia oli noin 67 000 ja päivittäin Ivaloon saapui jopa 15 lentokonetta. Vertailun vuoksi: talvisesongin ulkopuolella toukokuussa matkustajia on neljästä viiteen tuhanteen.

Lentoasemien pikkujättiläinen

Matkustajamääriltään Ivalon lentoasema on Finavian 21 asemasta kahdeksanneksi suurin. Lentoliikennettä on suurin piirtein yhtä paljon kuin Kuopiossa.

Vakituista henkilökuntaa Ivalossa on 15 henkilöä, mutta suuren sesonkivaihtelun vuoksi määrä melkein kolminkertaistuu talvikaudella. Sesonki alkaa porrastetusti marraskuun puolesta välistä ja kestää maaliskuun lopulle. Tällä hetkellä Finavia työllistää Ivalon kentällä 39 työntekijää.

Pyhäjärven mukaan Ivalossa ollaan hyvässä tilanteessa työvoiman suhteen. Vaikka kaikille ei voida tarjota töitä ympärivuotisesti, useat palaavat talvisesongiksi takaisin Finavian leipiin.

– On löydetty hyviä tekijöitä, joista osa on muuttanutkin työn perässä paikkakunnalle perheensä kanssa. Myös asiakkailta on tullut hyvää palautetta siitä, että henkilöstö on palvelualtista ja asiakaslähtöistä, hän toteaa tyytyväisenä.

Lappi houkuttaa

Lapin matkailu ei näytä hiljentymisen merkkejä. Vuonna 2018 Suomessa rekisteröitiin 6,8 miljoonaa ulkomaista yöpymistä, joista 1,7 miljoonaa kirjattiin Lappiin.

Aikaisempina vuosina Ivalon lentoasemassa on nähty jopa 15-20 prosentin harppauksia matkustajamäärissä vuositasolla. Se olikin yksi syy sille, miksi Finavia käynnisti Lapin lentoasemien investointiohjelman.

Nyt Ivalossa pystytään tulevaisuudessakin vastaamaan kasvaviin matkailijavirtoihin.

– Nyt pärjätään pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka joulukuu on vilkas kuukausi ja sinne on vaikea saada tietyille kellonajoille lisää lentoja, varhaisissa aamuissa ja myöhäisissä illoissa on vielä kapasiteettia, Pyhäjärvi toteaa.

Ivalon lentoasema hiilineutraaliksi vuoden etuajassa

Finavian vastuullisuudesta vastaava tekninen johtaja Henri Hansson kertoo Finavian tiedotteessa, että yhtiön lentoasemien hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohti ovat kymmenessä vuodessa laskeneet 68 prosenttia. Vuosien 2007 ja 2018 välillä hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohti laskivat 2,2 kilosta 0,7 kiloon.

– Kaikki käyttämämme sähkö tuotetaan tuulisähköllä. Helsinki-Vantaalla ja Lapin lentoasemilla dieselajoneuvojen polttoaine on korvattu uusiutuvalla, jätteistä ja tähteistä tehdyllä dieselillä.

Verkostolentoasemilla Finavia käyttää lämmityksessä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä kuten pellettejä. Näin myös Ivalossa, missä pelleteillä lämmitetään kentän omaa aluelämpöverkostoa.

Jäljelle jäävän osuuden, esimerkiksi liikematkoista aiheutuvat päästöt, Finavia on kompensoinut. Näin kokonaishiilitase saadaan painettua nollaan. Tällä hetkellä kompensoitava osuus päästöistä on noin 45 prosenttia.

– Pienennämme jatkuvasti päästöjä konkreettisilla toimenpiteillä, kuten laajentamalla uusiutuvien lämmönlähteiden ja uusiutuvan dieseliä käyttöä, sekä lisäämällä sähköautoja ja -kalustoa lentoasemillamme, Hansson kertoo tulevista toimenpiteistä.

Kompensoinnilla Finavia rahoittaa Gold Standard -sertifioituja hankkeita, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä muualla. Tällä hetkellä Finavia on mukana tukemassa projektia Ghanassa, jossa tehokkailla liesillä vähennetään paikallisten metsien hakkuita polttopuiksi. Projektin ansiosta Ghanassa pystytään vähentämään yhteensä miljoona tonnia hiilidioksidipäästöjä sekä samalla tuotetaan paikallisia työpaikkoja ja vaurautta.

Hanssonin mukaan lentoasemien hiilineutraalius on tärkeä vastuullisuusaskel. Seuraavaksi Finavia tähtää nollapäästöihin.

– Se tarkoittaa, että hiilipäästömme olisivat nollassa ilman kompensointia. Allekirjoitimme kesäkuussa kansainvälisen lentokenttäjärjestön Airports Council Internationalin sitoumuksen, jossa kymmenet lentoasemayhtiöt sitoutuivat nettonollapäästöihin 2050 mennessä. Tämän tavoitteen pyrimme Suomessa saavuttamaan jo 2030-luvulla.