Ihmiset

Kevon sääaseman hoitaja 90 vuotta

Utsjoella, Kevon tutkimuslaitoksella sijaitsevan Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaseman järjestyksessä toinen hoitaja, Ritva Norha täytti 90 vuotta 5.10. 2025. Ritva on kylläkin eläkkeellä, mutta tiedot 1960-luvun säähavaintojen tekemisestä ovat kirkkaina mielessä. Kolmen tunnin välein kirjattiin lämpötiloja, sademääriä, kosteutta, tuulta, pilviä ja revontulia. Työ tehtiin juoksujalkaa säähavaintokojujen ja Kevojärven rannan mittauspisteiden väliä. Joskus kavuttiin kiireellä Jesnalvaaran laelle tai kairattiin talvella jään paksuutta järvessä.

Saattaa olla, että tehtävä olisi nykyään lakien, asetusten ja hyvien tapojen vastaista pakkotyötä. Pesti sisälsi kylläkin vuosittaisen kuukauden kesäloman. Oppinsa Ritva oli saanut legendaariselta Elsa Käckiltä, muinaisen Riutulan lastenkodin entiseltä johtajalta ja Kevon säähavaintoaseman ensimmäiseltä asemanhoitajalta. Elsa aloitti työnsä Kevolla vuonna 1961.

Nyt ei ollut kiirettä, kun söimme porkkanakakkua kahvitilaisuudessa Ritvan kotona Turussa. Kevon tutkimusaseman johtajan, Otso Suomisen johdolla viiden hengen joukkue muisteli vanhoja: Ritvan ja Otson lisäksi paikalla olivat ”vanhat” kevolaiset Helena Sulkinoja (Kevon edesmenneen asemanhoitaja Matti Sulkinojan puoliso), Sinikka Kallio (väitöskirja Kevolla) ja Heikki Kallio (entinen Kevon talonmiehen apulainen).

Oli opettavaista verrata vanhoja menetelmiä nykytilanteeseen, mitä Otso kuvasi osuvasti. Vuodesta 2010 lähtien tutkimusaseman alueella on ollut kaksi Ilmatieteen laitoksen sääasemaa, eli perinteinen Utsjoki Kevo sekä uusi Utsjoki Kevojärvi tutkimusaseman saunarannassa. Nyt säähavaintoasemat eivät tarvitse erillistä työntekijää, sillä automaatio hoitaa niin mittaukset kuin tietojen lähettämisen reaaliajassa Ilmatieteen laitokselle. Ei tarvitse raportoida mittauksia puhelimitse Sodankylään, eikä tarvitse pelätä nukkuvansa pommiin.

Säähavaintojen luotettavuus on myös parantunut. Pilvien korkeuden ja laadun mittaus tapahtuvat nykyään automaattisesti ilman taivaalla seilaavien pilvien vertailua ohjekirjan valokuviin ja selityksiin. Tiedon siirtoa tapahtuu taukoamatta eikä ainoastaan kolmen tunnin välein. Kaiken informaation tarkkuus on parantunut huomattavasti, vaikka säähavainnoitsijoiden tarkkuutta tai työmoraalia ei ole koskaan tarvinnut epäillä. Toimintamuutos Ritvan ajoista on tapahtunut vähitellen teknologian kehittyessä, ja tästä vuodesta lähtien säähavaintoasemalla ei Reino Aikion pitkän ansiokkaan uran ja eläkkeelle jäämisen jälkeen ole enää palkattu säähavainnontekijää.

Otso Suominen kertoi myös Kevon tutkimusaseman perustoiminnoista ja niiden kehittämisestä. Kuten aiemmin olemme voineet lukea mm. Inarilaisesta, on erityisesti Utsjoen kunnan ja Turun yliopiston välinen koulutusyhteistyö saamassa uusia konkreettisia muotoja.

Aseman laboratoriotilat on peruskorjattu ja aseman muiden rakennusten saneerausta suunnitellaan. Asema osallistuu useisiin merkittäviin kansainvälisiin tutkimusverkostoihin. Kaikkea tätä on edistämässä Utsjoen kunnan, Saamelaiskäräjien ja Turun yliopiston yhteinen näkemys toimintojen yhteensovittamisesta. Tämä pitää Kevon tutkimusaseman väen entistä kiireisempänä ympäri vuoden. Näin kai on ollut tarkoituskin.

Heikki Kallio

Emeritusprofessori, Turun yliopisto