Muualta Lapista

Kokenutta poliisia ei joulun työvuoro haittaa, ainakaan länsirajan Strömsössä

Pellolainen Juhani Koberg muistaa joulun, jolloin katsoi kollegan kanssa kolarissa rutistunutta autoa valtatien varrella.

Sen vuoksi vanhempi konstaapeli toivoo, että säilytettäisiin maltti, vaikka odotukset joulun suhteen ovatkin korkealla. Yleisin onnettomuus johtuu siitä, että vaikkapa lumipyryssä hätäillään kalliille, varatulle mökille pohjoiseen, ajetaan liian kovaa ja tapahtuu jotain ikävää.

Hän asettuu tänäkin jouluna työvuoroon vuosikymmenten kokemuksella yhdessä ylitorniolaisen ylikonstaapeli Riku Virtasen kanssa.

Juhani Kobergin mukaan Tornionjokilaakson ihmisten rauhallisuus ja leppoisuus korostuu joulun aikaan. Tahallisesti aiheutettuja tilanteita tulee muutoinkin työssä esille harvoin, useimmiten kyseessä on jonkinlainen vahinko.

– Tarkoituksellisuutta on mukana tavattoman vähän. Yleensä vahinko tapahtuu liikenteessä kiireen seurauksena.

Ainoa millä poliisi voi menoa hillitä ja vahinkoja ehkäistä, on olla näkyvissä. Tästä syystä Riku Virtasen mielestä joulunakin poliisin tärkein tehtävä on partiointi, liikenteenvalvonta ja puhallutukset.

– Perinteisesti keikkoja on riittänyt. Kotihälytyksiä voi tulla, koska monessa perheessä kokoonnutaan yhteen ja alkoholi on mukana, Riku Virtanen tietää.

Jokilaaksossa on sen sijaan rauhallisempaa kuin kaupungeissa, jossa useampikin juottola on aattona auki. Ylitorniolla perinteisesti pyhien viettoon kotiseudulle saapuneet löytävät tiensä Kievariin joulupäivän iltana. Pellossa kokoonnutaan Soikkaan.

– Olemme varautuneet ihmisten kokoontumisiin, mutta näillä pienillä paikkakunnilla kynnys poliisin kutsumiselle on korkealla, eikä meitä monestikaan tarvita, Virtanen sanoo.

Kobergin kokemus on, että yleensä ylilyönnit liittyvät tilanteisiin, joissa jotakuta joudutaan saattelemaan kotiin, kun alkoholia on nautittu liikaa. Hänen mukaansa häiriökäyttäytyminen ei osu välttämättä vielä varsinaisille pyhille, vaan sen jälkeisille päiville.

– Jos juhlaa on vietetty vähän surullisemmissa merkeissä ja ilman perhettä, silloinhan tunnelmat voivat kärjistyä ja poliisiakin tarvitaan, Juhani Koberg sanoo.

Kokeneita poliiseja jouluna työskentely ei haittaa. Jo nuorena ammattia valitessa sisäistettiin, että työ vaatii työskentelyä niin arkena kuin juhlapäivinä.

– Viime vuosina Lapin poliisissa on usein ollut lomakielto joulun aikana, koska väkeä on niin vähän. Jos osa on vielä lomilla, työvuorojen järjestäminen on mahdotonta. Pyyntöjä on saanut kuitenkin tehdä. Minä esimerkiksi pyysin aattoa vapaaksi ja tulen mielelläni joulupäivän iltana töihin, Virtanen sanoo.

Joinakin vuosina poliisilaitoksen laskuun on hankittu aattona vuorossa oleville ruokaa tai muuten muistettu vuorossa olevia.

– Nyt kun tulemme joulupäivän iltana töihin, voi olla että eväänä on tähteitä kotoa tai sitten olemme jo niin ähkyssä, että syömme mieluusti jotain muuta, Virtanen sanoo.

Hänen lapsensa ovat jo sen verran isoja, että joulupukki ei aattona vieraile. Lapsenlapsetkaan eivät ole nyt tulossa.

– Kun lapset olivat pieniä, tein töitä tutkijana, joten silloin olin arkena töissä ja pyhinä pääsääntöisesti vapaalla.

Jokivarrenkin poliisit tietävät myös sen, että kun poliisiauto peruutetaan tallista ulos tai vilahtaa kylänraitilla, some alkaa rämpättää: matalakattoinen valtatiellä tai maija keskustassa. Poliisien näkökulmasta tämä ei haittaa, päin vastoin: sekin rauhoittaa liikennettä.

– Jos se kerran hillitsee käyttäytymistä ja ajamista, sehän on hyvä asia, sanoo Riku Virtanen.

Juhani Koberg puolestaan näkee sen kauniina yhteisöllisyyden muotona.

– Näin nuoret välittävät ja pitävät huolta toisistaan. Ei se ole meiltä pois. Meidän palkkaamme ei vaikuta kirjoitammeko sakon vai annammeko varoituksen tai emme mitään.

Kaikkiaan poliisille jokivarsi näyttäytyy Juhani Kobergin mukaan jonkinlaisena onnelana.

– Kirjoita siihen, että tämä on kuin Strömsö, jossa kaikki aina onnistuu, hän keventää vaikka sanookin käyttävänsä laaksosta yhtä toista lapsille tuttua laakson nimitystä.

Perusteena tälle onnelliselle alueelle hän luettelee lukuisia seikkoja.

– Nuoret. Nykyvanhempien ei pidä olla nuorista huolissaan. He ovat fiksuja, humalahakuinen juominen on vähäistä ja he osaavat käyttäytyä. Tilanne on parantunut valtavasti, hän iloitsee.

Monella pienellä paikkakunnalla parikymmentä vuotta sitten olleet syrjäytyneiden, alkoholisoituneiden miesten porukat ovat hävinneet. Hänen mielestään syynä siihen on se, että he ovat yksinkertaisesti kuolleet pois.

– Kun alkoholi halpeni EU:n myötä, sen kulutus lisääntyi ja silloiset nelikymppiset suurkuluttajat ovat jo poissa.

Huumeita alueen läpi liikkuu rajan ylikin, mutta niiden suurkulutus on vielä jossain muualla.

– Saattaa olla yksittäisiä pilven polttelijoita, joiden elämä on nyrjähtänyt jo kauan sitten. He eivät onneksi vedä muita mukaansa, Koberg sanoo.

Toisaalta uusiakin ilmiöitä on. Vanhukset asuvat muistisairaina kodeissaan. Tämä näkyy ilmoituksina liikenteestä: rattijuopoksi luultu onkin epävarmasti ajava vanhus tai ilmoitus tulee ihmisestä, joka ei löydä kotiinsa.

Myös kotiväkivallan taustalla voi olla aggressioita aiheuttava alzheimer.