Kulttuuri

Kolttasaamelaisten elämänpolulla -näyttelyn avajaiset olivat suositut

Ivalon kulttuuritila Kuulaassa on heinäkuun 1.-27. päivä esillä näyttely, jossa esitellään kolttasaamelaisten kulttuuria ja elämäntapaa. Lauantaina, heinäkuun kolmantena päivänä, pidettiin näyttelyn avajaisjuhla. Paikalla oli koltansaamen kielellä esiintyviä muusikkoja, ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari toi myös kunnan terveiset avajaisiin.

– Avajaispäivä oli tosi kiva, ja yllätyin iloisesti, että näin lauantaipäivänäkin paikalle on tullut näin paljon yleisöä. Toivon toki, että tulevina viikkoinakin tänne löytävät niin paikalliset kuin matkailijatkin. Kolttakulttuurisäätiö, Lapin ortodoksinen seurakunta ja kaikki taiteilijat ovat tehneet todella ison työn tämän näyttelyn eteen. Tämä on pirteä näkökulma kolttasaamelaisten elämään, Avaskari kehui.

Näyttelyä ja avajaisia katsomaan tullut vieras Sigga-Marja Magga antoi myös kehuja.

– Tämä on kyllä hieno ja monipuolinen näyttely. Kuvat ovat aivan älyttömän hienoja ja kuvaavia, ja käsityökin on todella näyttävästi esillä.

Avajaisissa esiintymässä koltansaamenkielisen musiikin nuoria lupauksia

Avajaisiin esiintymään saapui kaksi eri musiikkiyhtyettä. Ensin esiintyi Kootkmiõhtt-yhtye, joka on kuudennelle luokalle menossa olevien sevettijärveläisten poikien räppiduo. Yhtyeen nimi on koltansaamea ja tarkoittaa muurahaispesää. Nuoret räppärit, Ilmari Leivo ja Aarni Seri , nauttivat keikasta.

– Oli kiva keikka! Tämä on myös hieno näyttely, ja valokuvissa näkyy tuttuja ihmisiä, sanoi Ilmari Leivo.

Molemmat pojat puhuvat äidinkielenään suomea, mutta ovat opetelleet puhumaan koltansaamea jo varhain lapsuudessaan. He aloittivat yhdessä räppäämisen kakkosluokalla.

– Ilmari ja minun serkkuni Sampo tykkäsivät räpätä jo aiemmin, ja minäkin innostuin heidän kauttaan siitä. Meidän räppäämisemme yhdessä alkoi siitä, kun meidän piti tehdä saamelaisnuorten taidetapahtumaan näytelmä koulun kanssa. Päätimme, että me räppäämme siinä pienen pätkän, Aarni Seri kertoi.

– Halusimme alkaa tekemään räppiä kolttasaameksi, koska tämä on sellainen kieli, jota ei oikein kuule missään, lisäsi Leivo.

Muusikoille oli ilo päästä esiintymään liveyleisölle

Toisena esiintyi Tero Harjun ja Aimo Aikion Čaʹppesrääʹstes-yhtye, jonka nimi tarkoittaa mustarastasta.

– Tällä nimellä olemme tehneet musiikkia vasta muutaman kuukauden, mutta olemme tunteneet toisemme jo pitkään ja tehneet aiemminkin yhteistyötä. Tämä oli meidän ensimmäinen varsinainen keikkamme, Aikio kertoi esityksen jälkeen.

– Tämä oli mukava keikka, oli kiva päästä esiintymään ja yleisöäkin tuli mukavasti. Korona ja pitkät välimatkat ovat vaikeuttaneet keikkailuamme, kun tällä hetkellä minä asun Sevettijärvellä ja Aimo Helsingissä, sanoi Harju.

Molemmat duon jäsenet ovat kokeneita muusikoita, mutta he ovat opiskelleet koltansaamea aikuisiällä ja laulujen kirjoittaminen ja esittäminen kielellä on heille uusi askel uralla.

– Mummoni puhui äidinkielenään koltansaamen kieltä, mutta hän ei hirveästi puhunut sitä minulle, koska se oli sitä aikaa, että kaikki puhuivat vain suomea. Mutta sitten aikuisiällä pääsin opiskelemaan koltansaamea, kun kävin vuoden ajan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, Harju kertoi.

– Minäkään en puhu äidinkielenä saamea, mutta osaan nykyään inarinsaamea ja olen opettelemassa koltansaamea. Molempia kuuli lapsuudessa sukulaisilta, mutta ei se silloin vielä tarttunut, kommentoi Aikio.

– Kun alettiin kirjoittamaan kappaleita koltansaamen kielellä, niin itselle kolttasaamelaisena avautui ihan uusi maailma. Tuntuu, että niissä on mukana enemmän tunnetta kuin aikaisemmissa biiseissä, Harju selitti.

Kävijämäärien toivotaan pysyvän korkeina

Näyttelyä järjestämässä ollut Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Gauriloff kertoi avajaispäivänä olevansa erittäin tyytyväinen näyttelyn ensimmäisen parin päivän menestykseen ja avajaisiin.

– Avajaispäivä on myös mennyt todella mukavasti ja lupsakkaasti. Ihmiset ovat iloisia, ja mielestäni musiikkiesitys oli valloittava, kun oli eri-ikäisiä kolttasaamen kielen taitajia esiintymässä. Tämmöinen sukupolvien välinen kommunikaatio ja jatkumon luominen kielelle on hurjan arvokasta.

Gauriloff kehui kovasti näyttelyä valmistellutta tiimiä ja oli tyytyväinen siihen, miten kaikki näyttelyn eri osat oli saatu istumaan tilaan.

– Se, että kolttasaamelaiset yksityishenkilöt ovat antaneet lainaksi esineitään, tuo näyttelyyn yhteisöllisen puolen. Sitten on todella kauniit valokuvat, ja kirkon osuus on informatiivinen ja tuo mennyttä aikaa mukaan tähän näyttelyyn. Inarin kunnalta lainassa oleva Sirkka Portin maalaama ikoni on myös hieno lisä.

Sekä Mari Gauriloff että kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ilahtuivat inarilaisten kiinnostuksesta näyttelyä kohtaan.

– Oli hyvä kuulla Marilta, että kun sama näyttely kävi Helsingin Tuomiokirkossa, niin kävijöitä oli sellaiset kahdeksansataa. Uskon, että täällä pohjoisessa voimme saavuttaa yhtä suuren kävijämäärän, Anu Avaskari uskalsi ennustaa.