Paikallisuutiset

Ohcejoga Utsjoen Ursa ry: Tähtitaivaan syyskauden katsaus 2025

Syyskuu, syyskausi, čakčamánnu

Syyspäiväntasaus on 22.9. ja Aurinko siirtyy samalla taivaanpallon eteläiselle puoliskolle. Loppukuusta Ylä-Lapissakin alkavat yön tähdet näkyä, sillä pimeää on jo 6 tuntia. Lounaista tähtitaivasta hallitsee Kesäkolmio: Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair. Myös Linnunradan kaartuminen taivaankannen ylitse on nähtävillä loppukuusta myös Ylä-Lapissa.

Planeetoista Jupiter näkyy aamuyön jälkeen aamutaivaalla. Saturnus on oppositiossa 21.9. ja näkyy koko yön. Merkurius, Venus ja Mars loistavat poissaolollaan koko syyskauden ainakin Lapin horisontissa.

Kuukauden kohteeksi voidaan ottaa uloin planeettamme Neptunus, joka on oppositiossa 23.9., joten sitä voi koettaa havaita kaukoputkin Kalojen tähdistössä.

Täydellinen kuunpimennys on 7.9. sunnuntai-iltana:

Pimennyksen kulkua: Täydellinen vaihe alkaa klo 20.31, on syvimmillään klo 21.12. ja päättyy 21.53.

Revontuliakin saattaa olla jo nähtävillä erityisesti syyspäiväntasauksen aikaan, koska Auringon pilkkutoiminta on edelleen varsin aktivsta. Myös Auringon koronapurkaukset saattavat edes auttaa revontulten esiintymistä runsaamminkin.

Arktisen Aikavaelluksen reitti on käytettävissä koko syyskauden: Arktinen Aikavaellus – Vaellus läpi aikakausien, ja kuun puolivälin aikoihin ruska värittää polun ympäristön hehkuvin keltaoranssin värein. Polun varrelta kaksoislammilta (Badjeseavtettladdot) löytyvät myös arktiset aurinkokivet, joista on infotaulu pystytetty viime heinäkuussa.

Lokakuu, väsyneiden hirvaiden kausi, golggotmánnu

Lokakuun iltoina on Kesäkolmion (Deneb, Vega ja Altair) lisäksi eteläisellä taivaalla nähtävillä erityisesti Pegasuksen neliö ja Andromedan galaksi. Näiden alapuolella ovat "vesitähdistön" Kalat, Valaskala ja Vesimies.

Meteoreitakin alkaa olla Ylä-Lapin taivaallakin nyt paremmin näkyvillä: Draconidit, Orionidit ja Tauridit antavat revontulten ohessa vaihtelua tähtitaivaan useinkin varsin staattiseen näkymään.

Jupiter näkyy aamutaivaalla, ja Saturnus iltataivaalla, muita pelkin silmin nähtävissä olevia planeettoja ei sitten näykään.

Kuukauden kohteena voidaan pitää rengastettua Kuuta eli toisinaan sen ympärillä näkyy selvä rengas, useimmiten 22 asteen halo .

Perinteinen vuosittainen kansainvälinen tapahtuma on avaruusviikko, joka ajoittuu jälleen 4. - 10.10. päiville. Tällä kertaa yhdistyksemme Ohcejoga Utsjoen Ursa ry kokeilee olla mukana 7.10. Stella Caelum Utsjoki - tapahtumassa. Arktinen Aikavaellus sekin kuuluu olennaisena osana avaruusviikon ohjelmaan: Arktinen Aikavaellus – Vaellus läpi aikakausien.

Revontulet kuuluvat osana Lapin taivaan ilmiöihin, vaikka lokakuu voikin olla pilvisyyden takia haasteellinen erityisesti revontulikuvauksille.

Marraskuu, kaamoskaus i, skábmamánnu

Auringon yläreuna vaipuu Utsjoen horisontin alapuolelle 25.11. ja polaariyö eli kaamos alkaa. Seuraavan kerran päivänsäteet näkyvät sitten vajaan kahden kuukauden päästä 17.1.2026.

Jättiläisplaneetat: Jupiter näkyy aamutaivaalla ja Saturnus iltataivaalla.

Pegasusneliö ja Andromeda ovat iltataivaan kookkaita eteläisiä kohteita, mutta idän suunnalta kiertyvät Ison Hirven merkittävimmät tähdistöt, Härkä, Kaksoset, Perseus ja Kassiopeia sekä osa Orionia ja Ajomiestä ja myös Plejadit (Nieida käreg) antavat katsojalle pientä aivovoimistelua hahmottaa Iso Hirvi syystalven taivaalla.

Kuukauden kohde: Oinaan kaksonen eli Gamma Arietis on tiedetty kaksoistähdeksi jo yli 360 vuoden ajan. Mutta sen havaitsemiseksi on kaukoputki suunnattava Oinaan tähdistön oikeaan alareunaan.

Meteoreista Leonidit ovat perinteisesti ne tähdenlennot, joita voi 17/18.11.aamu yöllä näkyä runsaamminkin.

Kuukauden toinen kohde: Orion ja sen vasemmassa yläkulmassa oleva oranssinpunainen jättiläistähti Betelgeuse, joka on kehityksensä loppuvaiheissa. Halkaisijaltaan on yli 600 kertaa Aurinkoa suurempi. Arvellaan tuon tähden räjähtävän supernovana 100 000 vuoden sisällä. Ei siis ihan näinä päivinä.

Arktisella Aikavaelluksen polulla kosmoksen olemus sekä käytännössä että teoriassa on varmasti tajuntaa räjäyttelevä kokemus: Arktinen Aikavaellus – Vaellus läpi aikakausien. Toisaalta lähes täysikuu peittää Plejadien (Nieida käreg) tähtiä alkuillasta 6.11.

Revontulia näkyy ja bongausta sekä kuvaamista voi harjoittaa pilvisyyden antaessa siihen mahdollisuuksia.

Joulukuu, joulukausi, juovlamánnu

Joulukuun iltojen tähtitaivas on samassa asennossa kuin loppukesän yötaivas: Orion, Härkä, Ajomies ja Kaksoset sekä Plejadit eli Nieida Käreg Ison Hirven sarvissa ovat jälleen keskeisessä asemassa iltataivaan näkyminä. Kesäkolmiokin on vielä korkealla lounaassa.

Planeetta Jupiter lähestyy tammikuun oppositiotaan ja näkyy aamulla korkealla etelän suunnalla. Saturnus on iltataivaalla.

Täysikuu loistaa 5.12 Härän tähdistössä.

Talvipäivän seisaus on 21.12., jolloin Utsjoellakin on pimeää runsaat 16 tuntia.

Kuukauden kohde: Jouluiset lentotähdet eli Ursidit näyttävät tulevan (radiantti) Pienen Karhun Kochab-tähden viereltä. Maksimin ennustetaan osuvan lauantain ja sunnuntain väliselle yölle.

Jouluinen Arktisen Aikavaelluksen reitti on mitä ilmeisimmin eksoottisimmillaan: Arktinen Aikavaellus – Vaellus läpi aikakausien.

Hyvää syyskautta 2025

Juhani Harjunharja,

Ohcejoga Utsjoen Ursa ry