Paikallisuutiset
Tammikuun puumarkkinakatsaus
Pakkanen toi erinomaiset korjuukelit
Pohjois-Suomen puukauppa oli viime vuoden alkupuolella edellisvuosia vaisumpaa, mutta virisi syksyllä hyvään vauhtiin. Kokonaisuutena päästiin lähelle edellisvuoden määriä. Pohjois-Suomen yksityismetsistä ostettiin viime vuonna puuta 6 758 000 m3 (vuonna 2019 vastaava luku oli 7 468 000 m3). Pohjois-Pohjanmaalla puukauppaa käytiin 3 428 000 m3 (3 764 000 m3), Kainuussa 1 782 000 m3 (1 931 000 m3) ja Lapissa 1 548 000 m3 (1 773 000 m3).
Alkuvuodesta on päästy nauttimaan erinomaisista talvikorjuukeleistä, toisin kuin viime talvena. Tämä vaikuttaa myös puumarkkinatilanteeseen. Puun kysyntä kohdistuu edelleen uudistushakkuiden havutukkivaltaisiin kohteisiin. Korjuussa joudutaankin nyt tasapainottelemaan tukkivaltaisten päätehakkuiden ja huonommin kantavien maiden kuitupuuvaltaisten talviharvennusten toteuttamisen välillä. Puun kuljetukset heikommin kantavien teiden varsilta ovat nyt mahdollisia koko maassa.
Puun hinnat ovat säilyneet kohtuullisen hyvällä tasolla myös vuodenvaihteen yli ja puukauppaa on käyty tasaiseen tahtiin. Puumarkkinat ovat kokonaisuutena tasapainoisessa tilanteessa. Lisäksi metsäteollisuuden näkymät ovat koronatilanteen pitkittymisestä huolimatta kohtuullisen hyvät.
Vuoden alku näyttää koronatilanteen pitkittymisestä huolimatta metsäteollisuuden näkökulmasta hyvältä. Sahatavarakauppa vetää hyvin markkinoilla ja hintataso on korjaantunut lähes pidemmän aikavälin tasolle. Myös sellun ja kartongin kysyntä ja hintataso ovat olleet nousussa. Hintapainetta lisää edelleen konttirahtien hurja kallistuminen, joka johtuu Kiinan kaupan nopeasta elpymisestä. Paperiteollisuus kärsii kuitenkin heikosta kysynnästä koronatilanteen jatkuessa. Lisäksi papereiden hinnat ovat edelleen laskeneet.
Puukaupan suunnittelussa ja toteutuksessa huomio korjuukelpoisuuteen
Puukaupan suunnittelussa on tärkeä tunnistaa kohteiden korjuukelpoisuus. Ne jaetaan talvi-, kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisiin kohteisiin. Talvikorjuukelpoiset kohteet voidaan korjata vain talvella, kun taas kelirikkokelpoiset kohteet voidaan korjata keleistä riippumatta.
Metsänomistaja voi suunnitella yhdessä asiantuntijan kanssa mahdollisuuksia parantaa kohteidensa korjuukelpoisuutta. Korjuukelpoisuudelle ei riitä pelkästään metsien kantavuus, vaan myös teiden kunto on oleellinen. Talven hyvät korjuu- ja kuljetusolosuhteet ovat harvinaisia ilmaston lämmetessä, joten tilannetta kannattaa hyödyntää puukaupan suunnittelussa.
Puukaupan suunnittelu kannattaakin aloittaa ottamalla yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöön. Puumarkkinatilanne voi vaihdella voimakkaasti alueittain, joten eri puutavaralajeilla ja hakkuutavoilla saattaa olla erilainen kysyntä alueesta ja ajankohdasta riippuen. Toimihenkilö tietää millainen kysyntä eri puutavaralajeille korjuukelpoisuuskohteittain on tällä hetkellä ja olisiko metsänomistajan tilalla mahdollisuus jatkossa parantaa kohteiden korjuu- ja kuljetuskelpoisuutta.