Muualta Lapista

Salakuljetus haastaa rajoilla yhä pohjoisempana – Pelloon uusi silta ylitettäväksi panssarivaunuillakin

Huoltovarmuus, varautuminen ja liikenneväylät ovat tapetilla. Raja-alueen yhteistyökumppanit haluavat nyt panostaa pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Pellon kunnanjohtaja Katja Jaako-Körkkö nosti esille Tornionlaakson neuvoston ja Tunturi-Lapin Kehitys ry:n keskustelutilaisuudessa, että yhtenä suurimpana hankkeena Pelloon on suunnitteilla uusi rajan ylittävä silta. Lisääntyvä liikenne ja raskaat ajoneuvot kuluttavat ja vaativat uudempia rakenteita.

– Nyt kun Suomi, Ruotsi ja Norja ovat Nato-maita, niin aivan varmasti siitä pitää mahtua jatkossa panssariajoneuvotkin kulkemaan, hän sanoi.

Ely-keskuksen mukaan uusi silta on suunniteltu sijoitettavan nykyisen sillan yläpuolelle. Suunnittelu ja luvitusprosessi aloitetaan ensi vuonna yhteistyössä Ruotsin kanssa. Ne vievät aikaa noin kaksi vuotta.

Kunnanjohtaja lisäsi myös, että kunnassa pidetään tärkeänä, että sillalle saadaan kevyenliikenteen väylä.

– Sillalla on usein auringon kuvaajia ja maiseman katsojia. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa usein vaaratilanteita.

Poliisiyhteistyö nousi myös esille tilaisuudessa. Jaako-Körkkö kertoi saaneensa huolenilmaisuja rajalla tapahtuvasta salakuljetuksesta. Hän totesikin, että yleisen turvallisuuden takia rajat ylittävä poliisiyhteistyön tiivistäminen on tärkeää.

Huomiotta ei ollut jäänyt sekään, että uhka itärajalta on tällä hetkellä jatkuvasti esillä. Jaako-Körkkö kertoi, että Lapissa on esimerkiksi järjestetty varautumiseen suuntaava Pohjoinen24-harjoitus, jossa oli mukana kaikki kunnat ja viranomaiset.

Turvallisuuden takia rajat ylittävä poliisiyhteistyön tiivistäminen on tärkeää.

– Harjoittelimme tilannetta, että itärajalta tulee hyökkäys ja sieltä kuntien asukkaat evakuoidaan tänne länsirajalle. Pellon kunnassa on olemassaoleva valmius toimia kriisikeskuksena.

Hän kertoi myös, että viestintään kriisitilanteissa, sähkön- ja vedenjakelun häiriöihin kunnissa on mietitty varautumiskeinoja.

Jaako-Körkkö toi esille, että suunnitelmissa oleva valtatie 21 kunnostaminen on noussut nyt tärkeäksi pohjoismaisen Nato-yhteyden ja koko Suomen huoltovarmuuden yhteydessä.

Tunturi-Lapin Kehityksen toiminnanjohtaja Veli-Matti Hettula sanoi, että valtatien parantamiseen on myönnetty 30 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on lehtitietojen mukaan luvannut edistää vielä 40 miljoonan lisärahoitusta tien kakkosvaiheelle.

Hettula esitteli Lapin liikennestrategian kokonaisuutta. Tavoitteena siinä on, että elinkeinoelämän ja sotilaallisen liikkuvuuden kuljetukset ovat toimivia ja tehokkaita niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Toisena oli, että matkailun ja arjen liikkumisen palvelut ovat helppokäyttöisiä ja liikkuminen on kestävää ja turvallista.

– Jos uusia raideyhteyksiä halutaan, eurooppalainen raideleveys on se johon saadaan rahoitusta. Tunturi-Lapin esityksessä kannatetaan Kolarin ja Tromssan välistä rautatietä ja pidetään kiinni siitä, että se pitää olla ainakin toinen vaihtoehto Narvik-Kiiruna radan ohella.

Kunnassa on myös suunnitteilla oma kriisi- ja häiriötilanteiden sivusto. Jaako-Körkkö totesi, että Pellossa meneillään olevan kuntalaiskyselyn kauttakin voi laittaa viestiä, jos asukkailla on huolia varautumiseen tai liikenneyhteyksiin liittyen.

Maatalousyrittäjä Markku Matti nosti esille maatalouden tuotannon poikkeustilanteissa. Hän kysyi, miten poikkeusoloissa hyödynnetään paikallista tuotantoa.

– On merkittävää, että meillä on lähialueilla proteiinin tuottajia, Jaako-Körkkö sanoi.

Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki kertoo, että aiemmissa tilaisuuksissa Ruotsin puolella on noussut esiin, että seuraavan viiden vuoden aikana panostetaan varautumis- ja valmiustilan nostamiseen.

– Siellä on tehty paljon työtä varautumiseen liittyvissä asioissa. Rajakuntiin on nyt tosi kovia vaatimuksia.

Hän jatkaa, miten 2014-2016 valmisteltu Suomi-Ruotsin yhteistyösopimus ei vastaa enää nykypäivän haasteisiin. Yhtenä isona ajankohtaisena asiana nousevat salakuljetus ja huumeet. Hän pitää tärkeänä, että näistäkin puhutaan turvallisuuden näkökulmasta.

– Haaparannalla on takavarikoitu paljon aineita. Sen takia salakuljetus nousee pohjoisemmas. Seuraavia ylityspaikkoja ovat Ylitornio ja Pello. Tornionlaakson alueelta on helppo kuljettaa huumeita Suomeen ja rahaa Ruotsiin.

Ajankohtaisena asiana nousevat salakuljetus ja huumeet.

Lisäksi Ajanki nostaa esille, että kun Suomen ja Ruotsin puolella on omia harjoituksia, niin pitäisikö täällä olla rajat ylittäviä harjoituksia.

– Siviiliväestölle pitäisi saada myös tietoa, miten toimia. Ensin pitää kuitenkin saada Ruotsin kuntien varautuminen sille tasolle, että harjoituksia voidaan tehdä yhdessä.

Tornionlaakson neuvosto ja Tunturi-Lapin Kehitys ovat järjestäneet kaikkiin 15 Tornionlaakson jäsenkuntaan keskustelutilaisuudet. Aiheina tilaisuuksissa ovat huoltovarmuus, turvallisuus ja rajat ylittävät infrastruktuurihankkeet.

Ylitornion tilaisuuteen on tulossa rajavartioston edustaja. Ajanki haluaa nostaa siellä esille enemmän myös matkailun näkökulmaa.

Tilaisuudet järjestetään osana Interreg Auroran ja Region Norrbottenin rahoittamaa esiselvityshanketta.

Rajaton, turvallinen ja elinvoimainen Pohjoinen -hankkeen Ylitornion keskustelutilaisuus 10.12.2024 kello 12-15 kunnantalolla.