Mielipiteet
Sana on vapaa: Buorit sápmelaččat, arvoisat saamelaiset!
Aloitukseni saattaa kuulostaa viralliselta ja tylsähköltä puheenavaukselta mutta tarkoitukseni on ilmaista, että meidän tulee olla ylpeitä saamelaisuudestamme ja nähdä se rikkautena. Omien kokemusteni mukaan suuri osa valtaväestöstä näkee saamelaisuuden sellaisena ja ovat jopa ylpeitä, että maassamme asuu alkuperäiskansa kiehtovan elämäntapansa kanssa ja he ovat kiinnostuneita oppimaan saamelaisuudesta.
Mutta varsinaiseen aiheeseen: olen pyrkimässä saamelaiskäräjille vahvistaakseni saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia ja perinteisten elinkeinojen asemaa sekä tekemään työtä saamelaisalueen elinvoimaisuuden eteen.
Viimeisten vuosien kalastuskäräjöinnit ovat valaneet uskoa, että perustuslain kirjauksella saamelaisten perusoikeuksista on sittenkin arvoa käytännössä. Oman lohenpyyntini käräjöinti käytiin kevätkesällä 2023 ja se koski vuoden 2018 Tenon kulkutusta ulkopaikkakuntalaisena. Heinäkuussa käräjäoikeus teki päätöksen edukseni nojaten perustuslaissa olevan saamelaisen kulttuurin suojaan. Vastaavia tuomioita on alueemme saamelaisilla jo kourallinen, joten nyt on aika lykätä kuivia koivuhalkoja kamiinaan ja tehdä töitä tosissaan saamelaisten oikeuksien vahvistumisen ja erityislainsäädäntöihin kirjaamisen puolesta. Huomioitavaa tässä yhteydessä on, että perustuslain saamelaisoikeudet koskevat kaikkia saamelaisia asuinpaikasta riippumatta. Toki yhteys alueen luonnonkäyttöön pitää osoittaa.
Perinteiset elinkeinot ovat saamelaiskulttuurin kivijalkoja ja niiden asemaa tulee ilman muuta vahvistaa. Edellisellä kaudellani (2016-2019) olin mukana ideoimassa perinteisten saamelaiselinkeinojen parlamentaarisesta työryhmää Suomen eduskuntaan. Harmillisesti tämä asia ei ole edennyt tällä saamelaiskäräjäkaudella. Yhtä tärkeää saamelaiskäräjille on huolehtia saamelaisalueen elinvoimaisuudesta ja osallistua järkevään elinkeinopolitiikkaan. Ilman elinkeinoja kotiseutualueet kuihtuvat ja se uhkaa myös saamelaisuutta. Ylivarovaisen suhtautumisen sijasta saamelaiskäräjien tulee olla nykypäivän menossa mukana, on tarkasteltava uuden ajan elinkeinoja myös mahdollisuuden vinkkelistä. Kuitenkin meidän on säilytettävä omalaatuisuutemme ja suojattava kulttuuriamme - kaikki saamelaisalueella ei ole myytävänä.
Matkailu kasvaa usealla alueella ja matkailijavirrat ovat suuria. Osa matkailijoista arvostaa aitoutta. Aidoille saamelaiselämyksille on varmasti kysyntää vaihtoehtona safarituotteille tai luksuspaketeille. Autenttisen saamelaiselämyksen tarjoaminen on matalan kynnyksen matkailutoimintaa, joka ei vaadi isoja investointeja saatikka suuria rakennushankkeita. Oman kulttuurinsa arvostuksella ja mielikuvituksella pääsee jo pitkälle. Saamelaismatkailun brändäys onkin mahdollisuus myös saamelaiskäräjille.
Ajatuksia on paljon ja yhteen mielipidekirjoitukseen niistä saa mahdutettua vain osan. Tässä kohtaa palaan aloitukseen; myös kielemme on rikkaus. Saamen kielet ovat avain kulttuuriin ja saamelaiseen elämäntapaan, ne kuljettavat perinnetietoja ja -taitoja sekä vahvistavat saamelaista itsetuntoa.
Pentti Pieski
Yrittäjä, Utsjoki
Saamelaiskäräjävaaliehdokas