Muualta Lapista

”On mukava porukka, oppii uutta ja tulee tunne, että voi auttaa” – Kittilän sopimuspalokunta harjoittelee viikoittain

On torstai-ilta, ja Sirkan paloaseman kokoontumistilassa istuu parisenkymmentä miestä. Alkamassa ovat Kittilän VPK:n hälytysosaston viikoittaiset harjoitukset. Aluksi on tarkoitus kuunnella alustus sammutustuuletuksesta alipaineella. Palokunnalle on juuri hankittu kaksi sammutus- ja tuuletusputkea, joiden käyttöä harjoitellaan teoriaosuuden jälkeen myös käytännössä paloaseman pihalla.

Koska harjoituksiin on saapunut kaksi uutta harrastajaa, kaikki esittäytyvät. Tulokkaille annetaan aplodit. He ovat isä ja poika, Sami ja Luukas Lehtola Tepsasta. Isä Sami on toiminut VPK:ssa perheen aiemmalla asuinpaikkakunnalla. Hänellä on muun muassa laitesukellustaustaa. Nyt innostus on iskenyt uudestaan, ja mukaan on lähtenyt 16-vuotias Luukas.

– Pääsee oppimaan kaikkea ja tekemään. Saa uusia kokemuksia, Luukas Lehtola sanoo.

Sami Lehtolalle harrastuksessa tärkeää on ollut etenkin auttaminen.

Torstain harjoituksissa on mukana myös paikallisia konkareita. Sirkkalainen Petteri Lakso on ollut aktiivisesti mukana VPK-toiminnassa siitä lähtien, kun omaan kylään vuonna 1994 perustettiin hälytysosasto. Jo sitä ennen hän toimi työpaikkansa ensiapuryhmässä, ja Laksolla on työnantajaltaan lupa osallistua hälytystehtäviin työaikana.

– Tässä hommassa kiinnostaa kaikki. Harjoituksia on erilaisia, ja hälytykset on aina erilaisia. On maastokeikkaa, maastopaloa ja haetaan ihmisiä milloin mistäkin. On sammutustöitä, auton sammutusta ja automaattihälytyksiä. Onneksi rakennuspaloja on kuitenkin kohtalaisen vähän, hän sanoo.

Rankkojakin hälytystehtävät välillä ovat.

– Se on selvä, etteivät ne aina ole niin mukavia. Kaikkia ei voi pelastaa, vaikka kuinka yritetään.

Kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneiden tehtävien varalta omasta porukasta löytyy koulutettuja henkilöitä, joiden kanssa tapahtunutta käydään läpi.

Myös sirkkalainen Pasi Koutaniemi aloitti VPK-harrastuksen 30 vuotta sitten. Hän kertoo olleensa mukana sopimuspalokunnassa alkuvaiheessa sekä uudestaan viime vuosina. Taukoa oli välillä muun muassa lapsiperhearjen ja reissutöiden vuoksi. Nyt etätyöt mahdollistavat jälleen aktiivisen mukanaolon, ja Koutaniemikin on sopinut työnantajansa kanssa, että töistä voi hälytyksen tullen lähteä.

– Tämä on mukava yhteisöllinen harrastus. On mukava porukka, oppii uutta ja tulee tunne, että voi auttaa ihmisiä, hän sanoo.

Uusiakin otetaan mielellään mukaan toimintaan.

– Tämä on monipuolinen harrastus ja sopii hyvin monenlaisille ihmisille. Ei tarvitse olla aina se, joka sukeltaa ensimmäisenä tulen keskelle, Koutaniemi sanoo.

– Drooneja esimerkiksi lennätetään, kelkkapuolen osaaminen on hyvä apu – tai jos tietää paikantamisesta ja digitaalisista kartoista tai on ensiaputaustaa. Kaikille taidoille on käyttöä.

Harrastuksen myötä myös oppii koko ajan uutta.

Kittilän VPK:n jäsenmäärä on kirkonkylällä noin 30 ja Sirkassa noin 25 henkilöä. Lisäksi kunnan pohjoisosassa Raattaman osastossa on noin 25 henkilöä.

Hälytyksiin kutsutaan osastoittain. Kun hälytys on pieni, paikalle hälytetään yhden aseman yksiköt, keskisuurena tai suurena tulleeseen lähtevät kaikki. Kittilän hälytysosastot suorittavat vuosittain kaikkiaan noin 350 hälytystehtävää.

Kittilän VPK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lehto toteaa, että haastavia ovat päiväaikaan tulevat hälytystehtävät, koska moni sopimuspalokuntalainen käy töissä. Osalla on kuitenkin vuorotyö, mikä helpottaa tilannetta jonkin verran.

– Sopimuksen olemme pystyneet täyttämään, Lehto sanoo.

Hälytystehtävää johtaa aina viranomainen, ja vaikka harjoitukset vetää yleensä joku VPK:n väestä, niissäkin on mukana pelastuslaitoksen henkilöstöä.

Lapin pelastuslaitos on toiminut vuoden 2023 alusta osana Lapin hyvinvointialuetta, ja sillä on Kittilässä kahdeksan työntekijää, joista vähintään yksi on aina vuorossa.

– Yhteistyö toimii, ja se on tärkeää. Yhteinen tavoite on auttaa, Kittilän VPK:n päällikkö Jani Jauhojärvi sanoo.

Ennen kuin hälytystehtäviin pääsee mukaan, on suoritettava tietyt koulutusohjelman mukaiset kurssit. Viikoittaisissa harjoituksissa ylläpidetään ja kehitetään omaa osaamista ja ryhmässä toimimista.

– Määrätty määrä harjoituksia vuodessa täytyy käydä, että pysyy hälytysosastossa, Lehto sanoo.

– Se on turvallisuuden kannalta tärkeää, Jauhojärvi jatkaa.

Hälytysosaston viikkoharjoitukset järjestetään vuoroviikoin Kittilässä ja Sirkassa, ja joka kolmas tiistai Raattaman osastolla on omat harjoitukset.

Katso videolta, miten Kittilän VPK harjoittelee sammutustuuletusta alipaineella:

Video: Mari Palomaa

Kittilän VPK:ssa toimivat sopimuspalokunnan hälytysosastojen lisäksi tuki- ja huolto-osasto ja nuoriso-osasto. Tuki- ja huolto-osasto palkittiin marraskuussa Lapin Pelastusliitto ry:n Vuoden 2023 naisosastona Anni Wilhelmiina -pokaalilla. Tuki- ja huolto-osasto muun muassa järjestää hälytysmuonitusta pitkään kestävissä hälytystehtävissä.

– Nuoriso-osasto on vireä, ja muutama sieltä aina nousee hälytysosastoon ja osa on hankkinut harrastuksesta ammatinkin, Jauhojärvi sanoo.

Häntä itseään VPK:n hälytysosastossa toimimisessa motivoi halu auttaa ja oppia uutta.

– Silloin sitä jaksaa, Jauhojärvi sanoo.

Kittilän VPK on perustettu vuonna 1958.

Oikaisu 30.12. kello 12.34: Korjattu otsikossa ja tekstissä vapaapalokunta sopimuspalokunnaksi. Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Kun VPK tekee sopimuksen alueensa pelastusviranomaisen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta, joka hälytetään pelastustehtäviin tarvittaessa.